Pintavalintoja - Päävessa

Voisikohan tätä vaihetta alkaa jo kutsua loppusuoraksi, kun talossa on pintojen laitto pitkällä ja ensi viikolla tulee kiintokalusteet. Nyt alkaa pintavalitoja postaus-sarja, jossa kerron hieman tarkemmin mitä valintoja olemme tehneet kuhunkin huoneeseen. Aloitetaan talon "päävessasta".

Vessaa suunnitellessa halusimme tuoda sinne hieman "itämaista" tunnelmaa. Mietittiin pitkään, kuinka se saadaan aikaiseksi ilman, että budjetti paukkuu liikaa ja se on vielä hyvällä maulla toteutettu. Päädyimme ratkaisuun, jossa vessan pari seinää maalataan Tikkurilan Tunto Hieno-struktuurimaalilla. Pohjan sävyksi valittiin graniitti (K499) ja päälle lastattiin Dolomiitti (J487) sävyä.

WC:n takaseinässä on mattavalkoista Arabesque-laattaa (Ara 1670 Talco) ja allaskalusteen taakse mattavalkoista 30x60 kokoista laattaa (TH White Matt). Lattiaan tulee 10x10  kokoista vaalean harmaata kaakelia (PPA MINOS ASH, NM10149), joka on samaa sävyä, kuin talon ison tilan lattia. Kaikki laatat päädyttiin hankkimaan laattapisteeltä.

Vessan allaskaluste tulee Puustellilta. Sen kaveriksi asennettaan vaalea marmoritaso, johon tulee altakiinnitetty Bathco (Torino 0051) -allas. Hanaksi tulee Tapwell (evo 078K) ja pöntöksi IDO sevenDimage, Geberitin elementillä ja painonapilla. Seinälle vielä iso peili ja jostain kivat kupariset pyyhekoukut ja wc-paperirulla teline. Hyvä tästä tulee varmasti!

Tiivis talo on huolella rakennettu ja pitkäikäinen

Itselle kun tehdään, niin tehdään se huolella. Niin tätä koko projektia on lähestytty, eikä valintoja ole tehty sillä perusteella että mistä saa parhaan tuoton parin vuoden päästä myydessä. Silti omaan asuntoon liittyy aina sijoitusaspekti, ja kaikki valinnat tulee olla jotenkin järkiperustein selitettävissä, eikä lähtökohtaisesti pidä olla pääomaa tuhoavia. Kuten aiemmissa suunnittelua kuvaavissa postauksissa on todettu, unohdettiin kivitalo melko alkuvaiheessa budjettisyistä. Hirsitalo olisi ollut kiinnostava ainakin omasta mielestäni, ja nyt kun katsoo muita rakennettavia taloja niin tuntuu että on meneillään joku muotivillitys ja niitä nousee kaupunkialueille kovaa vauhtia. Kyllähän perustelut niiden sisäilman laadusta ovat uskottavia, ja energianhinnaltaan edulliseen maalämpöön yhdistettynä olisi varmasti toimiva vaihtoehto.

http://www.jetta-talo.fi/rakenna-koti/edistyksellinen-rakenne/

Meidän valinta oli myös puutalo, mutta lähestymiseltään täysin erilainen. Paksu, hyvin lämpöä eristävä ja tiivis runko (myyjän mukaan jopa matalaenergiarakenne, niiden raja-arvot on kyllä hiukan tulkinnallisia) sekä tehokas mutta energiafiksu ilmanvaihto. Näistä on meidän talo tehty, ja sille saatiinkin lomien aikaan vahvistus kun osana kauppaa sovittu talon tiiveysmittaus käytiin tekemässä alan asiantuntijayrityksen toimesta, josta lisää alempana. Puhtaasti investointinäkökulmasta olisin varmaan meidän valitsemalla seinärakenteella valinnut lämmönlähteeksi sähkön ja vielä edullisemmin suoraan kaapeleilla lattiaan. Mutta kun maalämmöstä on tullut yhä suositumpi, on siinä uhkana että ei saa esimerkiksi 10 vuoden päästä tämänkään kokoista omakotitaloa kiviaikaisella suoralla sähköllä myytyä. Ja olihan tuossa paikka nyt tehdä hyvä ympäristötekokin :)

Vertia kävi tosiaan tekemässä tiiveysmittauksen heinäkuun lopulla, ja tuloksena oli ilmanvuotoluku q 0,5 eli niin monta kuutiota ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön läpi tunnissa, kun paine-ero on keinotekoisesti hurjat 50 pascalia, eli kymmenen kertaa yli normaalin tilanteen. Tämä oli hyvä tarkistus tehdä nyt kun Jetta-talon osuus rakennushommista on takana mutta toki iso kiitos kuuluu myös LVIS-töiden tekijälle Spigotille. Jetalla on hyvä maine tiiviiden talojen rakentajana, ja alustavaa energiatodistusta varten laskettiin ilmanvuotoluvuksi heidän ilmoituksensa pohjalta 0,8. Tuosta saatiin siis hyvin nipistettyä kymmenyksiä oikeaan suuntaan ja nähdä saa päästäänkö lopullisessa luokituksessa pykälä ylöspäin nykyiseen B-luokkaan joka on jo tosi hyvä saavutus, ja iso myyntivalttikin jatkossa.

Vaatehuone

Tietynlaista ylellisyyttä elämään tuo mielestäni isot ja avarat vaatesäilytystilat. Nykyisestä kodistamme makuuhuoneemme yhteydestä löytyy pukeutumistila isoine vaatekaappineen. Tulevaan taloon taas rakentuu makuuhuoneen yhteyteen vaatehuone, josta on käynti läpi myös kodinhoitohuoneeseen.

Vaatehuoneen kaapistot tulevat mitä todennäköisimmin Ikeasta. Olen yrittänyt nyt pari kertaa piirtää Ikean suunnitteluohjelmalla vaatekaappia, mutta jostain syystä se ei ole ollut täysin yhteistyöhaluinen kanssani. Vaan eipä mitään. Näköjään siinäkin harjoitus tekee mestarin ja tänään sain aikaan jotain julkaisukelpoista. Viimeistelyt vielä Paintilla niin avot!

Vielä rakenteilla olevan vaatehuoneen mitat tulevat olemaan noin 2780x2030. Korkeutta on 2600. Vaatehuone jakaantuu niin, että kahden kaapiston välissä kulkee käytävä. Toiselle puolelle tulee kaappia 2,75 metriä, syvyys 58 cm (lukuunottamatta yhtä kaappikokonaisuutta, jonka syvyys tulee olemaan takamenevien putkistojen takia 35cm) ja toiselle 2,25 metriä, syvyys 35 cm,. Vaatehuoneeseen tulee sähköjen ryhmäkeskus, joten se verottaa toiselta seinältä tilaa. Vaatehuoneesta on käynti myös käyttöullakolle, johon saa näppärästi jemmaan matkalaukut ja kausivaatteet kuten talvitakit ja -kengät.

Nyt rungot on laskettu toisella seinällä 3x75cm + 1x50cm ja toisella 3x75cm leveiksi. Tarkastusmittauksen jälkeen voimme vielä vahvistaa mitat, mutta ne tulevat tuskin hirveästi muuttumaan.

Kaappien sisusten suhteen ei olla vielä tekemässä lopullista päätöstä. Ensin mennään Ikeaan katsomaan mitkä ratkaisut tuntuisivat järkeviltä ja paljonko esim. laatikoita voi olla päällekkäin, että ne ovat vielä toimivia. Lisäksi täytyy tsekata kenkäsäilytysasiat kuntoon. niitä kun on meillä molemmilla aika paljon. Näillä sisuksilla hintaa runkoineen kertyi yhteensä 1360€. Hintaa olisi saanut huudatettua hieman alemmaksi, jos umpilaatikoiden sijasta olisi valinnut ritilälaatikot tai pelkät hyllyt. Minusta umpinaisetlaatikot kuitenkin ovat huomattavasti rauhallisemmat ja siistimmät, kun kokonaisuuteen ei tule ovia ollenkaan.

Nyht hyvät vinkit Ikean Pax-kaapistoihin ja niiden sisuksiin ovat enemmän kuin tervetulleita :)

Talopaketin pystytys

Projektin ehkä jännin vaihe (tai mistä sen tiedän kun ei ole vielä valmista) on varmaankin talopaketin pystytys. Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, päädyttiin talon suhteen valmiista tehdasolosuhteissa valmistetuista elementeistä rakennettavaan Jetta-taloon. Kun toimitusajankohtaa piirrettiin tilauspapereihin Jetan konttorilla Vantaalla marraskuussa, tuntui kaikki niin kaukaiselta. Nyt kun viikko 19 on jo ohi, niin parin päivän aikana näkymä tontillamme on pysyvästi muuttunut. Talo näyttää heti jo omalta itseltään.

Vaikka ahtaasta tontistamme, ja etenkin sen kapeasta sisäänajosta johtuen, elementtirekkoja ei saatu ihan suunnitelmien mukaan perille, niin kaikki seinät olivat parissa päivässä pystyssä. Pohjanmaalta reissaavien asentajien vietettyä ansaitut viikonloppuvapaansa saatiin talolle kattokin aluille kun kattotuolit nostettiin paikalleen ja asentajat naputtelivat päätykolmiot muotoonsa. Tässä vaiheessa yritin itsekin olla mahdollisimman paljon tontilla "apuna" ja muuten vaan fiilistelemässä. Näinkin kun talon jokainen seinä nostettiin paikalleen, ja homma oli kyllä varsin sujuvan oloista. Muutenkin asentajat olivat viimeisen päälle ammattimiehiä, ja kun asennustarkastus lopulta vastaavan mestarin valvovan silmän alla pidettiin, niin listalle päätyi poikkeuksellisen vähän asennusvirheitä. Hyvin meni siis.

Ruukin peltikaton asennus Sieviläisen urakoitsijan toimesta oli viimeinen talopaketin perusasennukseen kuuluva suorite, ja se oli niin nopeaa etten työkiireiden takia ehtinyt asennusta livenä edes nähdä. Jälki oli kehuttavaa, ja täytyy sanoa että tuo hiukan harvinaisempi keskiharmaan sävy kyllä hivelee omaa silmää. Naapurikin totesi että kun katselee auringonpaisteessa terassiltaan meidän saunarakennuksen kattoa niin tulee mieleen että merta katselisi mökillään. Vielä kun seinät saa valkoisiksi niin väri korostuu.

Saumattomasti asentajien poistuttua tontilta saapuivat Jetan hankkiman urakoitsijan työmiehet viimeistelemään korotusosia, kulmalistoja sekä tekemään valuvalmisteluja. Lisää styroksiroskaa siis, sitä kyllä tällaisella työmaalla riittää! Kun kerkeisi vaan jätteet sorttiasemalle ajaa. Meillä on onneksi todella lyhyt matka roskien kuljetukseen, mutta oman peräkärryn puuttuessa keikat ovat olleet vähissä. Välillä työmaa on ollut hävettävän sotkuinen. Siinä pitää ottaa itseään niskasta.

Kahdenlaisia perustuksia, paaluilla ja ilman

Blogi on ollut viime aikoina melko hiljainen, muutama pävitys vaan facebookin puolella viimeisen kuukauden aikana. Johtuisikohan siitä että meillä on rakentaminen lähtenyt nyt oikeesti käyntiin, ja tekemistä raksalla löytyy myös meille :) sekin vaihe on jo tullut että työmaata ei kutsuta enää tontiksi vaan ihan raksaksi!

Maatöistä kirjoitettiinkin jo lyhyesti, ainakin tarjouspyyntö ja suunnitteluvaiheesta. Ennen talopaketin saapumista meille urakoitiin kuitenkin talolle ja talousrakennukselle perustukset huhti-toukokuun taitteen vaihtelevissa keleissä. Tämä oli ensimmäinen työsuorite joka kuuluu meidän Jetta-talolta ostamaamme talopakettiin, joka huipentuu talon pystytykseen tehtaalla valmistetuista seinäelementeistä, ja päättyy siihen että aliurakoitsija viimeistelee rakennukset sisäpinnoilta levyvalmiiksi lattiavaluineen. Perustusurakan toteuttajana meillä oli Perustava Oy, jolla ainakin etelä-Suomessa on vankka jalansija isoimpana toimijana, ja sen kyllä ymmärtää kun todisti töiden täsmällistä toteutusta ja meidän asennusporukan ammattiylpeää työn jälkeä. Jopa yllättävän siistiä porukkaa olivat nämä kaverit, eivät tippuneet ruuvit ja naulat solkenaan taskuista, ja omat roskat päätyivät asiallisesti pusseihin. Ei mikään itsestäänselvyys kun kuunteli vastaavan tarinoita kilpailijoiden sankareista joilla unohtuu työkalutkin hankeen kun hommat on paketissa ja työmaa vaihtuu...

Jo tonttia valitessa oli melko selvää että pohjatyöt sekä perustukset tulisivat tavalla tai toisella melko kalliiksi, kun täydellisiä tontteja ei hyvillä paikoilla ole enää olemassa. Vanhan talon purkamiselta vältyttiin. Louhinnoilta vältyttiin myös kokonaan. Meidän kirouksena oli sitten savinen pehmeä maaperä, joka tarkoitti runsasta maanajoa tontilta sekä sitä että perustukset olisi tehtävä arvokkaampana ratkaisuna tuulettuvalla alapohjalla, ja ei minkään puukehikon varaan, vaan vakaasti betonisten ontelolaattojen päälle. Koko homma ankkuroidaan vajaan viiden metrin syvyydessä olevaan kallioon teräspaaluilla. Itselle yllätys oli kun aina sanotaan että paalutus maksaa maltaita, niin kyllä ne ontelot sen isoimman loven budjettiin tekivät. Mutta tuo oli selvää jo kun kyselin perustuksista ja paalutuksista erillisinä urakoina tarjouksia ennen kuin päädyttiin Jetan laajempaan kokonaisuuteen. Talousrakennus sijaitsee tontilla kohdassa, jossa kallio oli maaperätutkimuksen mukaan lähempänä maan pintaa, paikoin alle metrin syvyydessä. Siksi tuo päätettiin tehdä päärakennuksesta poiketen maanvaraisilla perustuksilla kaivaen kallioon asti auki, ja täyttämällä sekä tiivistämällä sorapatjaa alle. Säästihän tuossa onteloiden hinnan, mutta taas aikamoinen kuoppa tuli tontille ja maata riitti pois ajettavaksi. Myös perustustapalausunto oli uusittava kun siinä kehoitettiin tekemään rakennukset tuulettuvalla alapohjalla. On se rakentaminen byrokraattista. Ja tienistin paikkaa monelle erityisasiantuntijalle ;) mutta kiitettävällä vasteajalla ja asiallisella meiningillä meitä palveli Uudenmaan Pohjatutkimus.

Lopputuloksena ollaan talon huomaamattomaan selkärankaan - perustuksiin - erittäin tyytyväisiä. Muotit oli tosi siististi tehty ja valu onnistui ilman turhia ilmakuplia pinnassa. Kyllä ammattilaisen työnjäljen näkee ja erottaa. Perustukset menevät helposti sellaisenaan, eivät vaadi pintaansa mitään peitteeksi. Pieni järkytys oli edessä ihan lopuksi kun autokatoksen pitkän seinän muotit oli viimeisiksi töiksi purettu pois. Seinä näytti paljaalla silmällä melko kierolta. Tuota mittailtiin sitten monesta kulmasta vastaavan kanssa ja se täytti kuitenkin täysin laatustandardit. Nyt kun seinä on jo siinä päällä, niin mitään ei pienestä heitosta ole näkyvissä. Vankkojen perustusten päälle on hyvä taloa pystyttää!

"Miten teidän rakennus etenee?" - "ööööö...."

Viimeiset postaukset täällä ovat olleet Ossin käsialaa. Yksinkertaisesti tämä johtuu siitä, että minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa tämänhetkiseen rakennusvaiheeseen. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, en edes tiedä mitä tontilla tapahtuu minäkin päivänä ja mikä rooli niillä asioilla on lopputulokseen.

Meillä koko rakennusprojekti on oikeastaan ollut enemmän Ossi-vetoinen. Olen siitä todella kiitollinen, koska minulla olisi mielenkiinto koko hommaan loppunut, jo ennen kuin kilpailutettiin talotoimittajia. Tiedän myös, että voin täysin luottaa siihen, että hommat sujuu ja toisaalta taas jos ei suju, niin voidaan miettiä ratkaisuja yhdessä. Olen aika varma, että Ossi tulee säästämään hommassa pitkän pennin,kun jaksaa kilpailuttaa, vertailla hintoja ja tinkiä. Minä en jaksaisi sitäkään.

Ossi on käynyt tontilla lähes jokapäivä tsekkailemassa töiden etenemistä, tapaamassa urakoitsijoita ja vastaanottamassa tavaraa. Itse taas pyörähdän siellä pari kertaa viikossa moikkaamassa mielettömän ihanaa naapurin rouvaa ja hämmästelemässä miten hemmetin pieneltä se talon pohja näyttää. Jokakerta Ossi vakuuttelee minulle, että kun huonejärjestelyt on tehty ja pinnat alkavat näyttää valmiimmilta, myös tila tuntuu erillaiselta. Toivottavasti niin, koska en tosiaan tiedä miten kaikki kamat saataisiin mahtumaan nyt tavallisen kaksion kokoiselta näyttävään taloon.

Välillä oikein hävettää miten pihalla sitä voikaan olla elämänsä isoimmasta rahallisesta sijoituksesta. Isi soittaa kerran-pari viikkossa ja kysyy miten hommat etenee. Hän on saanut hyvin ohuen, kiertelevän ja kaartelevan vastauksen, kunnes Ossi ottaa mielellään myös nuo puhelut vastaan ja kertoo missä mennään. Ajattelin kyllä kokeilla skarpata tässä asiassa piakkoin, että voin sitten asiantuntevasti esitellä taloa ja sen rakentamisen vaiheita kaikille lukuisille raksavierailijoille, joita meille tulee käymään.

Uskon hartaasti, että kiinnostus lisääntyy sitä mukaan, kun tulee valmista. Välillä tulee selailtua sisustusjuttuja, tapetteja, maalien sävyjä yms. Näidenkin hankintojen suhteen uskaltaisin luottaa Ossin makuun, mutta parempi se on olla mukana varmistelemassa, että priimaa tulee. Ne, kun on sitten ne näkyvät osat talossa.

Ensi viikolla tulee kuulemma talopaketti eli ne ulkoseinät. Seuraavalla viikolla asennetaan jo jotain kattoa (en ihan ymmärtänyt mitä). Antaa Ossin jatkaa näitä postauksia vielä hetken aikaa ennen, kuin meikä alkaa kertoa millaisia kalusteita on haaveissa hankkia.

Maatöiden kilpailutus - urakkaa vai tuntityötä

Maatyöt ja niiden tekijä on yksi projektin keskeisimmistä osa-alueista, mutta sen valinta jäi meillä aivan viime tippaan. Odoteltiin ehkä turhankin pitkään että saataisiin perustussuunnittelusta konkreettisia tuotoksia tarjouspyyntöjen tueksi. Maatöiden teettäminen urakkana vs. yksikkö/tuntihintaisena on kiihkeä keskustelunaihe muissakin rakennusblogeissa ja Facebookin Raksakimppa-ryhmässä, johon muuten älysin liittyä vasta tässä vaiheessa kun suurin osa valinnoista yhteistyökumppaneiden suhteen oli jo tehty. En tiedä onko sattumaa vai ei, mutta melkein kaikki valitsemistamme avainhenkilöistä ja yrityksistä olivat myös raksakimppalaisten gallupeissa parhaat arviot saaneita, ja sehän luo uskoa tulevaan :)

Itse päädyimme teettämään maatyöt yksikköhintaisina, mutta pyysin myös vertailukohdaksi yhden tarjouksen urakkana. Jotain kertoo varovaisesta budjetoinnistamme (itse olisin hieman rohkeamminkin arvioinut, mutta näissä kyllä kannattaa kokenutta vastaavaa kuunnella) että tuo urakkatarjouskin (sisältäen kaikki työt ja tarvikkeet) oli alle budjetoidun. Tarjoukset pyydettiin lopulta Kaivuripalvelu Isomäeltä, Moiskilta, M&R Vaulamolta ja Vihdin PR-Rakennuksesta. Myöhäinen aktivoituminen ja sesonkiaika rajasi pois Maarakennus Elgin, jolta tarjous olisi ehdottomasti myös pyydetty, mutta heillä kalenteri oli jo täynnä. Muutenkin näiden isompien hommien tarjouspyynnöissä olen hyväksi toimintatavaksi havainnut että ottaa ensin sen ajan että soittaa firmaan, ja tiedustelee kiinnostusta, ja vasta sitten lähettää sähköpostia. Ei jää niin helposti asiat ilmaan ja epäselviksi. Tästäkin huolimatta varmaan kiireiden vuoksi Vaulamolta ei ikinä tarjousta saatu, ei urakkana eikä tuntihinnalla. Lopullinen valinta oli melko helppo, kun päätös siitä että riskivaroja ei urakoitsijalle makseta kokonaisurakan muodossa, vaan mennään yksikköhinnoittelulla, oli tehty. Varsinaisissa yksikköhinnoissa erot tarjoajien välillä olivat häviävän pieniä.

Isomäki saatiin tähän kiinnitettyä vaikka ilmeisesti tiukkaa teki aikataulun sovituksessa. Ei varmasti haitannut että on hyviä tuttuja meidän vastaavan, joka muuten toimii meillä myös ulkopuolisten töiden kvv-vastaavana, kanssa. Kukas nyt ei hommia haluisi hyvien ja asiallisten tuttujen kanssa tehdä. Maanrakennusvaiheessa pitää tehdä monenlaista tarvikehankintaa, ja hyviä vinkkejä sain alaa hyvin tuntevalta tuttavaltani jolla itsellä sama vaihe projektissa takana viime kesänä. Hänellä sama urakoitsija, mutta kilpailutti ko. tarvikkeet useammalla toimijalla, ja liputti Meltexin puolesta. Mutta itse kun en tilauskokonaisuutta edes hahmota, niin Jarin ehdotuksesta avattiin tili Klaukkalan K-Rautaan, ja hän haki aina tarpeen mukaan tavaraa ennalta sovitun alennushinnaston mukaisesti tontille, jossa ei ylimääräistä tilaa varastoinnille tosiaan ole. Meille erittäin toimiva ratkaisu, ja hintoja jälkikäteen verratessa ei myöskään kallista vaivattomuutta tuo ollut.

Vaikka kokemusta ei onneksi huonosta maaurakoitsijasta vertailukohdaksi ole, niin täytyy kyllä hehkuttaa Jarin meininkiä joka suhteessa. Työt alkavat viimeistään seiskalta, jolloin on jo sovitusti putket, kaivot ym. muut tarvikkeet rautakaupasta haettu, turhilla (tuumaus)tauoilla ei aikaa projektia tarkkaan seuraavan naapurin rouvan mukaan vietetä, kaikki logistiikka on viimeisen päälle mietitty maanajoineen, ja kun aikaa autojen välillä on kaivurin hytissä istua niin sekin käytetään meidän suunnitelmien läpi käymiseen, joista kokeneena kettuna hän löysikin pari korjattavaa asiaa. Vahva suositus Isomäelle siis. Kun tätä kirjoitan niin isoin työ onkin jo tehty ja maanrakentaja palaa tontille vain tekemään täytöt sekä patolevyjen asennukset joista myös sovittiin, kun ei tuo rakennushomma omaa ydinosaamista ole... Toisessa postauksessa sitten lisää itse maatöistä ja niiden etenemisestä.

LVIS urakka ja suunnittelu

Isoimmasta ja monella tapaa tärkeimmästä investoinnista projektissa, eli talopaketista onkin jo kirjoitus tehty, mutta nyt jokunen sana siitä miten päädyttiin valitsemaan Spigot Oy LVIS urakoitsijaksemme ja saman kokonaisuuden suunnijaksemme, eli varsin avaintekijäksi. Kuten talopaketin suhteen kävi jo selväksi, haluan tehdä isot valintani järkiseikkoihin perustuen ja suurella harkinnalla & kaikki kivet kääntäen. Tässäkin meillä oli periaatteessa "valmis" paketti tarjolla kun alkuperäisissä Jetan tarjouksissa mukana pyöri sähköt tehtynä heidän hovihankkijallaan pohjois-Suomesta, sekä LVI-puoli yhdellä heidän yhteistyökumppaneistaan lounais-Suomesta. Näissä toimijoissa ja heidän tarjoamissaan urakkasisällöissä ei sinänsä mitään vikana ollut, mutta itseä mietitytti kyllä suunnittelun sujuvuus maantieteellisen etäisyyden hankaloittamana sekä pitihän sille saada vertailukohtaa.

Tarjouksia kyselin aika monelta pienemmältä urakoitsijalta ja pääasiassa niin että sähköt yhdestä paikasta, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtohommat yhdestä paikasta sekä maalämpöurakka tästä vielä erikseen. Ja suunnittelut tietenkin olisi hommattu vielä eri toimijalta/toimijoilta. Tämä varmasti olisi ihan toimiva malli jos ymmärtäisi enemmän näiden lajien päälle ja osaisi aikatauluttaa/manageerata tämän kokonaisuuden eikä sössisi urakkarajojen kanssa. Kaikesta edellämainitusta en ollut itseni kohdalla ihan niin varma. Ehkä sitten kun uskallan talopaketinkin pilkkoa pelkäksi materiaalitoimitukseksi, ja perustukset, paalutukset, lattiavalut, väliseinät, ovet, ikkunat ym. ym. erikseen muilta toimijoilta. Ehkä seuraavan talon kohdalla... ;)

kuva

Nyt koettiin tosiaan että kun hinta on kohdillaan (ostamani paketti oli selvästi halvempi kuin mitä Jetan yhteistyökumppaneiden kautta olisi maksanut, vaikkakin varmasti jostain muualta palastellen vielä parempaan hintaan olisi saanut) ja laatuvaikutelma sekä referenssit kunnossa, niin mieluummin yhden toimijan kanssa urakasta sovittiin. Viime metreille ajateltiin että maalämpöurakka porakaivoineen ja lattialämmityksineen otetaan tosin alan erikoisliikkeestä. Tarjoukset saatiinkin Kodikaslämmöltä/Umenilta, LämpöYkköseltä, Tom Allenilta ja ennakkoon parhaat lähipiirin suositukset saaneelta Lämpödiileriltä. Kovasti kilpailtu ala näköjään, kun erot toimijoiden välillä ihan häviävän pienet niin samanlaisilla sisällöillä kuin eri valmistajien pumpuilla voikin vaan olla. Kahden ensimmäisen myyjällä oli kova draivi ja halu clousata kaupat, sellaisesta asenteesta ei voi olla pitämättä. Lopulta pumpun merkki oli hyvin ohjaava tekijä, ja kun Diileri (luotettavin asiantuntemus) sekä Spigot molemmat tarjosivat Niben laitteita niin nuo kaksi olivat täysin verrattavia. Molemmilla myös saman valmistajan, eli LK-Systemsin lattialämmityssarjat joissa muuten tyylikkäimmät näkemäni termostaatit. Niistä varmasti myöhemmin lisää Juulin sisustuspostauksissa. Urakan laajennuksella koskemaan myös lämmön tuotanto ja -jako saatiin yhteistyökumppanimme myyjä yrittämään parhaansa ja monen veivauksen jälkeen tehtiin kauppaa laajimmalla mahdollisella sisällöllä. Spigotin toiminnassa tarjousvaiheessa kiitettävää oli myös jousto sisältöjen ja tuotteiden suhteen. Päädyimme lopulta ottamaan tarjotun Valloxin ilmanvaihtokoneen, mutta kyselemäni ulkomitoiltaan pienempi Swegon Casa W4 olisi myös onnistunut yhtälailla. Vesikalusteet saatiin jättää tarjouksen ulkopuolelle ja muualta metsästettäviksi, niistä läpinäkyvä hyvitys tarjoukseen. Asennus kuuluu kyllä. Nämä pari asiaa mitkä teettivät omien kokemuksien mukaan monelle muulle firmalle henkistä ongelmaa.

kuva

Suurin mietinnän paikka tuli suunnittelun suhteen. Itsekin asiaa aluksi pohdin niin että luonnollisesti suunnittelu ja toteutus haluttaisiin pitää erillään, mutta siinä myös päädyttiin yhden pysähdyksen taktiikkaan. Suunnitelmat laati Spigot. Ja täytyy sanoa, että vaikka suunnitelmia ei käsi kädessä suunnittelijoiden kanssa laadittukaan vaikkakin kundit istuvat ihan kehä III:n tuntumassa, ja maantietellinen etäisyys ei siten tässä vaikuttanut, niin suunnittelutyölle on annettava kiitosta. Päivitykset (joita sähkösuunnitelman suhteen ainakin väistämättä tuli ajan myötä) saatiin kuviin nopeasti ja tarkasti palveluasenteen ollessa kohdillaan. Nyt vielä kun urakkaporukka osoittaa samanlaista asennetta ja taitoja, nin voi olla vain tyytyväinen valintaansa.

Sauna vol. 1

Se tapahtui taas. Ostettiin kiuas varastoon, IKI-kiuas. No tällä kertaa kevätmessuille mennessä olikin tarkoitus käydä tunnustelemassa tarjouksia kyseisen valmistajan osastolta, ja nyt se kiuas kyllä tullaan lopulta asentamaankin meidän saunaan. Itse messuilla ei kauppa käynyt. Toiveissa oli että esittelymallina olisi juuri meidän himoitsema Kivi-IKI T600 kiuaspiipulla. Viime kerralla näyttelykiuas kannettiin kivineen kotiin, mutta nyt odotettiin että myyjä laskee reilun tarjouksen myöhemmin. Ja näinhän hän teki. Nyt on kiuas ja piippu kaikkine läpivienteineen ja asennustarvikkeineen valmiina ennen kuin saunan seinätkään on pystyssä.

Kiukaan ja piipun valinnassa piti olla tarkkana, että ei tule ostettua yhdistelmää joka ei sovi yhteen, tai että ne eivät vain täytä laatuvaatimuksia. Vastaava mestarimmekin pyysi hyväksyttämään valinnat hänellä ennen kuin ostoksia tehdään. Harkkohormin kanssa palokaasujen lämpötilat eivät ole ongelma, mutta valmispiippuja löytyy monenlaisia. Suojaseinämät kiukaan ympärille suunnittelemalla sai myös pisteitä rakennusvalvonnasta, ja lisäähän se turvallisuutta saunassa liikuttaessakin, ja pienentää myös suojaetäisyyksiä.

kuva

Saunaan tullaan muutenkin panostamaan uudessa talossa, ja eihän se parempaa voisi ollakaan kuin aito puusauna erillisessä rakennuksessa pihan perällä. Saunasta pääsee kätevästi terassille joka lopulta laajennetaan tarpeeksi isoksi että sinne mahtuu toinen hieman nopeammin lämpenevä rentouttaja eli ulkoporeallas. Kiuas on näyttävä, ja ison luukun läpi leimuavat liekit valaisevat varmasti tunnelmallisesti koko pesuhuoneen ja saunan pukuhuoneen. Ideana olisi että puiden täydennystarpeen näkisi avoterassille, ja jopa talon lasikuistillekin asti kun linja on suora lasisten ovien läpi. Näin sen olen ainakin visioinut. Saunaan valoisuutta ja tiloihin avaruuden illuusiota tuo saunan puolilasiseinät.

Saunan valaistus hoidetaan kuiduilla, jotka todennäköisesti asennetaan ylälauteiden selkänojista ylös osoittamaan, sekä ylälauteen alta alaspäin valaisemaan. Lauteita ja laudemallia ei ole vielä valittu. Vain se on selvää, että väritys tulee olemaan musta ja hämyinen. Pesuhuoneeseen saa eri valaistusasetuksia, kirkkaammista LED-spoteista tunnelmallisempaan epäsuoraan valoon LED-nauhojen kautta, jotka sijaitsevat suihkujen takana katossa. Mitään hälinöitä saunalle ei kaivata kaiuttimineen tai telkkareineen, mutta saunajuomille pitäisi joku ratkaisu saada pukutilaan. Sähköjä siellä on varauksina tarpeeksi.

Naapureiden ystävällisellä suostumuksella saatiin ylipäänsä tämä erillinen sauna jotenkin järkevästi sijoitettua. Se on metri rajasta, ja rauhoittaa mukavasti molempien piha-alueita. Saunamatka on tosiaan lyhyehkö, n. 9 metriä, mutta mukavuuden vuoksi saunan pukuhuoneen yhteyteen mahdutettiin pieni wc. Mökkitunnelmaa ja tässä hankkeessa harvinaista kustannussäästöä saadaan paneloimalla suurin osa seinistä pukuhuoneessa ja wc:ssä. Laattavalinnoista sitten myöhemmin kun ollaan ne käyty lyömässä lukkoon Laattapisteellä.

Rakennusaikataulusta

Nyt kun on jotain konkreettista jo tekeillä, eli maatyöt käynnissä niin uskaltaa muutaman sanan aikataulustakin jo kirjoittaa.

Eli tontin raivauksella aloitettiin vko 12 lopulla ja maatyöt jatkuvatkin aina viikolle 16 asti jossain määrin, jonka jälkeen Perustava tulee tontillemme perustuksia tekemään. Sitä ennen asuinrakennus tullaan kyllä paaluttamaan jo viikolla 15 ennen pääsiäisen pyhiä.

Jetta-talon talopaketti saapuu viikolla 19 toukokuussa. Itse pystytyshän pitäisi olla nopeaa hommaa elementeistä ja odotetaan katon olevan pään päällä vielä seuraavan viikon aikana. Niin olohuoneessa kuin saunassakin... Lattiavalujen pariin pitäisi päästä toukokuun loppupuolella ja sen kuivumisaikahan on korkeimman kädessä. Siitä sitä kesän ajaksi siirtyykin painopiste sisähommiin kun väliseiniä naputellaan paikoilleen sekä Spigotin asentamaa tekniikkaa niiden sisälle ja kattoon.

Sisustushommia (ei sentään vielä huonekalut, mutta sisustusmateriaalit) pääsee Juulikin ihmettelemään sitten kesälomien jälkeen kun kesä kääntyy syyspuolelle. Niihinkin hommiin olisi jo urakoitsija valmiina, mutta siitä tuonnempana lisää. Näillä näkymin marraskuussa voisi olla muuttovalmista ja sehän täyttäisi perinteisen kriteerin, jouluksi kotiin.

Seuraavana olisi kyllä aiheellista laittaa tämä meidän hienosti yli 4 vuotta palvellut rivarikolmio myyntiin ja uusien onnellisten omistajien käyttöön. Sen myynnin tuloksekas onnistuminen on koko projektille tietysti myös tärkeää. Oma (positiivinen) ongelmansa tulee sitten olemaan että mistä passeli vuokrakasarmi meille ja tavaroille väliajaksi.

Kohta alkaa tapahtua!

Ollaan oltu kiinteistönomistajia kohta vuoden verran, kaupat tehtiin toukokuun alussa mutta sovittiin jo huhtikuun alussa viime vuonna. Sen jälkeen tontilta katsoen melkein mitään edistystä ei ole tullut. Omenapuutkin nököttävät vielä paikallaan mutta eivät kauaa... Paljon on suunnittelua tehty ja aikaa käytetty, mutta eihän se tunnu missään kun konkeettista ei ole tapahtunut. Mitä nyt lukuunottamatta muutamaa puutolppaa Kaupungin toimesta tontille lyötynä osoittamaan tulevien rakennusten paikkaa. Sekin hauskuus maksoi muuten yli tonnin. Taas hyvä esimerkki siitä mihin rahat vaan hupenevat rakentaessa.

Ensi maanantaina, maaliskuun viimeisellä viikolla ja kevään kovasti tehdessä tuloaan, saapuu vihdoin maanrakennuskalusto tontille, ja alkaa oikeasti tapahtua. Meidän maatyöt tekee niin vastaavan mestarin, kuin kollegani suosittelema Kaivuripalvelu Jari Isomäki Nurmijärveltä. Meillä on ohjelmassa normaalien talon pohjien lisäksi naapurin viemäriputkien metsästystä ja linjausten muutosta kulkemaan uusien rakennusten ohi tontimme läpi. Ilmeisesti meidän pienen talousrakennuksen altakin pitäisi kaivaa useampi rekkakuorma maata kun päätettiin tehdä se maanvaraisena, eikä paaluttaa niin kuin asuinrakennukselle tehdään.

Kun ei vuoteen ole tontilla näkyvää tapahtunut niin tuntuu epätodelliselta että 6 viikon päästä siinä seisoo jo talo pystyssä ja kattokin päällänsä. On se rivakkaa tuo elementeistä rakentaminen. Hiukan vaan kylmää kun pitäisi tuohon lyhyeen jaksoon ajoittaa jos minkälaista tekemistä eri toimijoiden toimesta. On maaurakoitsijaa, vesilaitosta, sähkölaitosta, sähköurakoitsijaa, paaluttajaa, perustusurakoitsijaa... Talotoimittajaa unohtamatta! Kohta sitten lunastellaan niitä lupauksia ketterästä ja asiantuntevasta talopaketin asennuksesta. Viime syksynä olin yhtä vastaavaa Jetan pystytystä Vantaalla katsomassa. Hienosti meni. Toivotaan että ykkösketjun miehet ilmestyvät myös Espooseen ettei tarvitse heti lähteä hermojaan menettämään :)

Rakennuslupa taskussa

Nyt on vihdoin rakennuslupa myönnetty ja aloituskokouskin pidetty rakennusvalvonnassa. Vihdoin sen takia, että kyllähän tähän suunnitteluun ja esikartoitukseen pitkä aika on jo mennytkin, mutta varsinainen luvan käsittelyaika oli lyhyempi kuin odotin, vain 5 viikkoa. Toki nopea käsittely mahdollistui sillä että olimme rakennusvalvontaan yhteydessä heti suunnittelun alussa tontin ostettuamme. Ennen luvan sisään jättämistä kävimme sitten yksityiskohtaisempaa ajatustenvaihtoa kaavoittajan ja rakennustarkastajan kanssa oikeastaan koko alkuvuoden. Näin lopputuloksena saatiin sellainen ratkaisu kun lähdettiin hakemaankin, ja se on iso helpotus.

Kyllä tässä vaiheessa selväksi on tullut mikä tällaisessa projektissa työnjako on. Vaikka säännösten mukaan palkattuna on pääsuunnittelijaa, vastaavaa mestaria ja eri suunnittelualojen vastaavia, on lopulta kaikki asiat rakennuttajan vastuulla ja rakennuttajan omalla aktiivisella toiminnallaan edistettävänä. Jo se, että saatiin omat suunnitelmamme sellaisenaan läpi vaati paljon ihan omaa yhteydenpitoa viranomaisiin ja asioiden kyseenalaistamista sekä herkeämätöntä omien oikeuksien valvontaa. No lopussa kiitos seisoo, ainakin suunnittelun osalta homma on hienosti maalissa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai miten se nyt meni...

Samat asiat alkavat pikku hiljaa valjeta itsellekin mitä muiden rakentamiskokemuksista on tullut huomattua, eli asiat ovat vääjäämättä ketjuissa. Kun olisit jo innokkaana aloittamassa seuraavaa hommaa hyvissä ajoin on vaan nöyrryttävä ja huomattava että se toinen asia pitää olla ensin täysin valmis että seuraavaa voi edes aloittaa. Tuorein kokemus liittyy perustussuunnitelmiin, jotka kuvittelin että olisivat jouhevasti lähteneet liikkeelle kun LVI-suunnitelmat olivat valmiina. No näinhän ei ollut, ennen kuin nimenomaan perustusten ontelolaattoihin tehtävät reiät oli ilmoitettu erikseen. Näin maallikkona sitä ajatteli että eri alojen suunnittelijat osaisivat tulkita toistensa suunnitelmia (kuten tässä itsekin pitäisi joka asiasta vähän jotain ymmärtää) ja poimia sieltä itselleen olennaiset tiedot.

No nyt on suunnitelmat jo hyvin pitkällä ja päästään niiden pohjalta maanrakentajia kilpailuttamaan toivottavasti heti ensi viikolla. Paljoa ei jää aikaa väliin kun kaivurin pitäisi olla jo tontilla. Lupa on lainvoimainen reilun viikon päästä ja sitten pitäisi olla lupa kaivaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan varmaan edetään ja kaivuuhommat ajoittuisivat näin maaliskuun lopulle. Orastava kevätkin kyllä väistyi vielä talven tieltä mutta eiköhän sitä pikkuhiljaa kohti kesää mennä. Laitetaan vaikka seuraavaan postaukseen sitten lisää näistä aikatauluista ja olisihan se aiheellista meidän suunnitelmatkin tarkemmin esitellä kun nyt kaikki puhtaaksi piirrettynä!

Keittiö on kodin sydän

Minulle ehkä merkityksellisin asia tulevassa talossamme on keittiö. Ja vitsit siitä tulee ihana! Uudelta keittiöltä toivoimme avaruutta, paljon säilytystilaa ja pöytätasoa sekä helposti hoidettavia pintoja. Keittiöstä pyydettiin tarjoukset kolmesta eri paikasta: Domus -keittiöiltä, Kvik -keittiöiltä sekä Puustellista. Lopulta kisaa käytiin oikeastaan Kvikin ja Puustellin välillä. Puustellin myyjältä Henri Luminolta saimme hyviä ideoita keittiökokonaisuuteen, asiantuntevaa palvelua ja lopulta myös hinta kääntyi heidän edukseen. Henri osasi myös kyseenalaistaa joitain meihin pinttyneitä ajatuksia, jotka lopulta muutettiinkin Henrin ehdotusten mukaisiksi.

Uuden kotimme keittiöstä tulee kokovalkoinen. Ainoastaan liesi ja jotkin yksityiskohdat, kuten vetimet ja liesituuletin ovat muun värisiä. Nykyisistä korkeakiiltoisista pinnoista haluamme eroon ja tilalle tulee himmeää valkoista. Tasovalinta oli lopulta helppo, kun näimme Puustellin myymälässä keraamisen pöytätason ja sen huolettomuudesta kerrottiin vielä tarkemmin.

Kodinkoneet meille tulee integroituina. Olemme nekin jo päättäneet Siemensin mallistosta. Allas tulee olemaan valkoinen Bathco komposiittiallas. Nykyiseen mustaan komposiittialtaasen olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä. Keittotaso tulee olemaan mallia induktio ja se sijoitetaan saarekkeeseen. Sen kaveriksi tulee saarekkeesta nouseva liesituuletin.

Keittiöstämme tulee löytymään myös aamiaiskaappi, johon saa piiloon erinäisiä muuten pöydällä lepäileviä laitteita kuten kahvinkeitin, leivänpaahdin ja blenderi. Näin keittiön pinnat tulevat toivottavasti pysymään siistimpänä paremmin. Näillä näkymin meille ei tule ollenkaan yläkaappeja vaan niiden tilalle tulee mahdollisesti jonkinlaista avohyllä tai sitten vaan puhdasta seinäpintaa. Kaappitilaa on muuten niin paljon, että emme ole keksineet vielä oikeastaan mitään syytä miksi laittaisimme yläkaapit keittiöön.

Muutama viikko sitten kävimme suunnittelemassa vielä viimeisiä yksityiskohtia niin keittiöön, kylppäriin, kodariin kuin vessaankin. Täytyy antaa vahva suositus ja kiitos jo tässä vaiheessa Vantaan Tammiston Puustelliin ja siellä Henri Luminolle. 

Honeymoon

Terveisiä paratiisista! 

Ollaan oltu reilu viikko reissussa, ensin 5 päivää Miamissa ja nyt torstaina saavuimme ihanaan Arubaan. Vielä viikko edessä rentoilua ennen arkeen palaamista!

Ihanaa Joulun aikaa!

Talokaupat

Tärkein hankinta projektin kannalta on nyt tehty; Talokaupat, eli sopimus sisustusta ja LVIS:ää vaille valmiista talopaketista. Heti alkuun oli selvää että talo tulee puusta, joka oli budjetin määrittämä valinta. Se, tuleeko pre-cut- vai elementtiratkaisuna, ei ollut selvää, eikä sillä vieläkään periaatteessa ole merkitystä. Valinta tehtiin muiden ominaisuuksien, kuin valmistustavan ohjaamana. Aivan projektin alkuun, henkisinä kivitalorakentajina, ajateltiin että suunnitellaan talo yksilöllisenä ratkaisuna ja palastellaan urakka pienempiin kokonaisuuksiin, jotta saadaan jokaiselle osa-alueelle mieluinen toteuttaja, 100 % mieluinen lopputulos ja vielä tässä vaiheessa kuviteltu merkittävä kustannussäästö. Kun projekti eteni konkreettisemmaksi, lisää tietoa rakentamisesta ja sen vaativuudesta saatiin, ja kun talokauppiaiden kanssa jutustelut menivät vakavimmiksi, niin huomattiin että yksinkertainen on urakkasopimuksissa ja toteutuksessa kaunista. Jossain vaiheessa harkittiin ainakin minun suunnalta myös vakavasti ihan avaimet käteen- toimitusta (mitä sanan varsinaisessa mielessä ei ole olemassakaan). Lopulta kuitenkin pintamateriaalien ja tuotteiden valikoimat osoittautuivat liian suppeiksi. Totta kai melkein kaiken voi vaihtaa rahalla, mutta siinä se avaimet käteen- ratkaisun taloudellisuus sitten katoaakin. Kunniamainintana pitää sanoa että Sievitalon muuttovalmiin pintamateriaalivalikoima oli yllättävänkin kattava ja laadukas, ja olisi varmaan itselleni riittänyt. Mitä nyt kiintokalustetoimittaja sattui olemaan sieltä tuntemattomammasta päästä eteläsuomalaisille.

Keskustelut sinnikkäimpien talokauppiaiden kanssa (myös oma talotoimittajamme) aloitettiin jo kesällä 2015. Juuli on erityisen iloinen siitä esitemateriaalin määrästä mitä pöydillä ja lattioilla lojui… Varsinainen kilpailukierros käytiin maratoonina kesäkuun alun ja lokakuun lopun (lomakuukausi pyhitettiin kyllä) välillä tänä vuonna. Tarjoukset pyydettiin omien suunnitelmien, jotka siis itse piirsin, pohjalta yhteensä seitsemältä talotoimittajalta. Mukana oikeastaan kaikki, joista oli jossain suhteessa muodostunut positiivinen kuva sinä aikana kun rakentamista suunniteltiin, ja jotka ylipäänsä haluavat talon asiakkaan omista suunnitelmista toteuttaa (yllättävän moni firma nykyjään) ja joilla talous on edes jossain määrin vakaalla pohjalla. Jälkikäteen mietittynä keskustelukumppaneiden määrä oli aika iso ja jo siksi vaati reilusti aikaa, mutta positiivisena puolena se että monesta keskustelusta jäi aina jotain vinkkiä tai mietittävää käteen, kun näissä myyntihommissa on monta rautaista ammattilaista joilla on itse rakentamisestakin mittavaa kokemusta. Loppusuorallakin oli vielä 3-5 toimittajaa, tosin riippuu miten loppusuoran määrittää, joka sekin oli lukumääränä liian monta toiselle vastaava mestari- ehdokkaalle. Hänen palveluksistaan kieltäydyttiin hyvistä suosituksista huolimattakin, kun päätettiin että joltain näistä talofirmoista tilattaisiin toimitus korkeintaan sisustusta vaille valmiina, sekä ilman LVIS-urakointia. Meidän valitsemamme vastaava oli enemmän kuin valmis auttamaan laajemmassakin kilpailutuksessa, sekä jatko urakoiden tekijöiden kartoittamisessa, ja urakkasopimuksissakin. Erittäin tärkeitä asioita ensikertaa rakennuttavalle, jos ei siis halua muuttovalmista.

Designtalo ja Sievitalo olivat mukana sen mielikuvan vuoksi, että nämä pystyisivät hinnan suhteen tiukimmin kilpailemaan. Varmasti muuttovalmiina kyllä, mutta kun pakettia lähti karsimaan niin se etu jäi näennäiseksi tai jopa olemattomaksi. Kastellista odotettiin meidän talon todennäköistä toimittajaa, olihan meillä lähipiiristä useampikin heitä suositteleva, ja Juulin isälläkin kokemusta heidän tuotteiden kasaamisesta. Tällä kertaa kuitenkin surkea myyntityö vei mahdollisuudet ja armottomasti kilpaillussa markkinassa en kokenut että kannattaa ensimmäistä myymälää kauempaa lähteä palvelua etsimään. Samitalosta sai heti vahvan kuvan ja heidän myyntiään hoitikin jo kuvailemani kaltainen asiat osaava kokenut kaveri. Tyypillinen tuote mitä he kuitenkin myyvät ja haluavat myydä, on säältä suojaan rakennettu talopaketti ilman perustuksia ja mitään sisähommia. Ei sinänsä ongelma, oltaisiin varmasti kaikelle puuttuvalle löydetty tekijät, mutta siinä se kuuluisa vaiva ja raha eivät olisi varmasti menneet optimaalisesti. Samitalolla oli tähänkin kyllä ratkaisu, mutta heidän yhteistyökumppaninsa hinnoittelu ja joustavuus jatkourakan sisällön suhteen ei ollutkaan enää niin timanttisella tasolla kuin Keijon toiminta. Vastaavalla laajuudella tarjosi myös Planiatalo, jonka myyjälle Artolle pitää antaa kyllä erityismaininta mahtavista neuvoista ja juttelutuokioista. Tällä kertaa ne eivät johtaneet kauppoihin kun vastapuolella oli epävarmempi ensirakentaja, mutta en kyllä jättäisi seuraavallakaan kertaa Artolta tarjousta pyytämättä! Näistä keskusteluista haaviin jäi mm. vastaava mestarimme, lopulta valittu LVIS urakoitsija, monta hyvää käytännön vinkkiä ja ensimmäisenä talotoimittajana luonnostasoiset kuvat, jotta päästiin ihailemaan omaa luomustamme edes hieman todellisuudentuntuisemmin.

Lopulta jäljellä oli Jetta-talo, ja heidän tarjouksensa ulkoa valmiista (pl. kattoturva ja sadevesijärj. & terassit) ja sisältä levyvalmiista talosta mukaan lukien LVIS yhteistyökumppaneidensa toteuttamana. Tätäkin toimituslaajuutta ehdittiin vatkata eestaas useampaan otteeseen ja lopulta LVIS ei tulekaan Jetta-talon kautta. Ei vähiten palvelualttiutensa ja kisakestävyytensä johdosta, tehtiin mielellämme kaupat Kiviluoman Juhan kanssa talopaketista, jonka uskomme myyjän sanoin olevan erinomainen sijoitus tulevaisuuteen hyvän lämmöneristävyyden ja tiiveyden (mittaus sovittu tehtävän ennen kun seinät laitetaan umpeen) johdosta. Myös heidän käyttämänsä yhteistyökumppanit (Perustava, Pihla ikkunat, Kaskipuu ovet, Ruukki katot, Tulikivi takka + OnPiippu, Puzer…) menevät läpi meidän tiheästä seulasta. Nyt on siis suurin osa tärkeistä yhteistyökumppaneista ja toimittajista valittu. Laitetaan vielä erikseen juttua jokaisesta niistä, mutta nyt keskitytään saamaan rakennuslupa sisään ennen vuoden vaihdetta.

Taloajatuksia

Etenkin Ossi on selaillut varmaan koko sen ajan kuin ollaan tunnettu eri talotoimittajien mallistoja etsien sitä unelmaa, joka joskus toteutetaan. Kun vihdoin tuli ajankohtaiseksi etsiä sopivaa talomallia meidän tontille ei molempia miellyttävää ratkaisua yhtäkkiä löytynytkään. Yhtenä päivänä Ossi olikin sitten piirtänyt talon pohjan yhdistelemällä muutaman eri talomallin elementtejä.

Talolle oli oikeastaan muutamia toiveita, joista ei haluttaisi tinkiä:

• 3 makuuhuonetta
• Erillinen talousrakennus, josta löytyy puulämmitteinen sauna
• Avoin ja avara olohuone- ja keittiötila
• Walk in -vaatehuone
• kodinhoitohuone ja kuraeteinen

Ei siis mitään kovin ihmeellistä, mutta nykyiseen asuntoon nähden luksusta. Esimerkiksi kodinhoitohuonetta meillä ei nykyisellään ole vaan pyykkihuolto on ripoteltu kylpyhuoneen ja vierashuoneen yhteyteen. Alkujaan olimme toivoneet, että saunarakennuksen yhteyteen olisi voitu rakentaa myös "anopin maja" eli pieni oleskelutila, johon olisi voinut tarvittaessa majoittaa vieraita. Se kuitenkin neuvottiin suosiolla jättämään pois suunnitelmista, kun sitä alustavasti rakennustarkastajalta tiedusteltiin.

Ensimmäinen versio Ossin piirtämästä pohjakuvasta oli siis ruutupaperille suunnilleen mittakaavaan piirretty "miehinen versio". Itse pyörittelin kuvaa hetken ja halusin siihen muutamia muutoksia käytännöllisyyden takia. Esimerkiksi kodinhoitohuoneessa ei ollut yhtään pöytätasoa, jonka minä näen ehdottoma edes lyhyenä pätkänä. Saunarakennuksessa taas ei ollut vessaa, joka minusta oli ihan ehdoton, vaikka se viekin tärkeitä neliöitä pukuhuoneesta ja suihkutilasta. Minulla oli myös omia näkemyksiä ikkunoiden sijanneista ja niiden ko'oista sekä keittiön järjestyksestä.

Tuon pohjakuvan ja muutaman muun ajatuksen kanssa lähinnä Ossi on käynyt kilpailuttamssa talotoimittajia kesäkuusta alkaen. Minä olen ollut välillä mukana viisastelemassa tai menettämässä hermoja, kun niissä tapaamisissa vain kesti ja kesti ja kesti.. Toki nämä päätökset on isoja ja niitä on hyvä vääntää ja kääntää tarkasti, mutta minun kärsivällisyydelle tämä oli ihan liikaa taas. Luotan kuitenkin Ossin arviointikykyyn tässäkin asiassa ja viisastelen sitten jälkikäteen, jos tarve vaatii :) Kauppa talotoimituksesta on nyt tehty ja Ossi saakin jossain vaiheessa avata siihen liittyviä asioita enemmän.

Meidän tontti

Tonttihan ostettiin jo toukokuussa, nyt siitä kuitenkin vähän tarinaa. 660 neliötä rakentamatonta maata Espoossa lähellä Helsingin rajaa, rakennusoikeutta 145 neliötä (e=0,22) + 15 % varastotiloille yms. Juuri sopivan kokoinen ja muotoinen tontti toteuttaa toiveemme 1-tasoisesta talosta. Pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää sopivaa tonttia suotuisilla perustamisolosuhteilla, ja tässä teimmekin kompromissin ja hyväksyimme sen että talo tulisi paaluttaa tontin pehmeän maakerroksen vuoksi. Meidän 1-kerroksisen puutalon tapauksessa pistepaino tosin on pienin mahdollinen, mutta paalutuksen lisäksi tuleva tuulettuva alapohja ontelolaatoilla toteutettuna osoittautui yllättävän arvokkaaksi. Tuleepahan ainakin hyvät ja varmat perustukset talolle.

Toinen tonttivaihtoehtomme loppusuoralla olisi ollut tämän vastakohta mutta tuskin pohjatöiltään yhtään edullisempi. Talo olisi pitänyt rakentaa kahteen tasoon rinteeseen toisen tason ollessa kellari, ja louhimiselta ei tuolla tontilla olisi voitu välttyä. Tonttitie olisi pitänyt rakentaa alusta lähtien ja louhia vesi-, viemäri- ja sähköliittymät sen alle. Nyt meillä on tonttitie suurilta osin jo rakennettu ja kaikki liittymät takatonttimme rajalle asti vedettynä.

Tontilla pystyy jo hyvin fiilistelemään kuinka poikkeuksellisen yksityinen ja näkösuojattu oleskelupihastamme ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee, kun talousrakennuksemme rajaa meidän ja etutontin pihat, ja takanamme on pieni puistoalue. Pohjoispuolelle ei tule kuin pieniä ikkunoita, ja etelässä tonttia suojaa ankarimmalta auringonpaisteelta komea vanha tammi. Saa nähdä kuinka monta noin kymmenestä omenapuustamme pystymme säilyttämään. Tai montako Juuli sallii säilyttää J

Tontin etsintä

Lähtökohtamme tontin etsinnälle oli joko äärimmäisen helppo tai harvinaisen sekainen, riippuu miten sitä katsoo. Emme olleet lyöneet lukkoon mitään tiettyä aluetta jolla se pitäisi sijaita. Omat työpaikkamme jotka sijaitsevat hyvin etäällä toisistaan Helsingissä ja Espoossa muodostivat ääriviivat jonka väliltä tuleva asuinalue olisi hyvä löytää. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut lähellä olivat ehdottomia kriteereitä jo Juulin mainitseman Vihdin fiaskon jälkeen :) Vaadimme alueelta myös hyviä ulkoilumahdollisuuksia ja rauhallisuutta, johon olemme tottuneet nykyisessä asunnossamme. Tulevaisuuden kannalta hyvät koulut ja päiväkodit lähellä eivät olisi myöskään pahitteeksi. Näistä asetelmista lähdettiin.

Oma ensimmäinen ajatukseni oli tontti tutuilta lapsuuden nurkilta koillis-Helsingistä, alle 10 kilometrin päässä nykyisestä kodistamme. Kävinkin keväällä ja kesällä 2015 katselemassa useamman tontin alueelta, ja muutenkin kartoittamassa koiran kanssa kävellessä mieluisimpia katuja ja potentiaalisia tontteja. Juulin työmatka olisi kuitenkin pidentynyt entisestään ja olisi jo kohtuuton niin matkan kuin ruuhkienkin suhteen. Tarjontaa tonteista oli kuitenkin hyvin kun kyseessä oli vuoden otollisin ajankohta tontin myynnille. Saimme tästä hyvän vertailukohdan ja tavoitebudjetin rakennuspaikalle.

Sitten siirrettiin katseet jo aiemmin keskusteltuun Espooseen, josta kävimme jo valmiitakin taloja katselemassa. Ajattelin että kaikki kivet käännetään ja en ollut tyytyväinen hiljentyneen rakentamisen ja asunnon hintojen laskun aiheuttamaan tilanteeseen, jossa sopivia tontteja ei ollut juurikaan tarjolla. Syksyllä 2015 jaoin Laaksolahteen lehtisiä, jossa tarjouduttiin ostamaan tontti. Muutama yhteydenotto tuli ja keskustelujakin käytiin, mutta kauppoihin ne eivät edenneet. Samalla katsottiin tontteja myös eteläisestä Espoosta ajatuksella että Juulin työmatka olisi mahdollisimman lyhyt. Tarjontaa oli huomattavasti paremmin kuin pohjoisemmasta Espoosta, ja Nöykkiön 0,20 tehokkuusluvun kaava kiinnosti, koska se tarkoitti että samalla rahalla saadaan enemmän pihaa ja toivomamme yksitasoratkaisu istuisi siihen paremmin kuin tiiviille 0,25-0,30 kaava-alueelle. Alue tuntui kuitenkin molemmille oudolta eikä meillä ollut mitään kokemuksia sieltä tai tuttuja lähimainkaan. Muutaman tonttiesittelyn jälkeen siirrettiin katseet muualle, ei vähiten sen takia että jokainen tontti ko. alueelta oli isompi kokonaisuus johon myyjällä tarkoituksena löytää samaan aikaan useampi ostaja ja jättää tontin lohkominen sekä vanhojen rakennusten purkaminen ostajille. Tällaiselle tontin myyjälle ei jää usein muuta vaihtoehtoa kuin myydä grynderille. Pienellä rohkeudella voisi tontin jo kehittää itse ja ehkä saada parempaa hintaa ja ylipäänsä kauppaa aikaiseksi muidenkin kuin ammattirakentajien kanssa…

Näistä kokemuksista viisastuneena huomasimme, että samalla hintaa sai jo pienempiä tontteja nykyisen asunnon lähimaastosta. Budjetti oli siis peruuttamattomasti kasvanut alkuperäisestä :) Me olimme tuossa vaiheessa jo melkoisen kiintyneitä asuinalueeseemme, eikä suurempia syitä vaihtaa maisemaa ollut. Talvella tehtiin tarjoukset parista tontista kilometrin säteellä nykyisestä asunnosta, toinen viereisellä kadulla jokailtaisen koiran ulkoilutusreitin varrella. Ensimmäinen meni ohi kun kyseessä oli hankala kokonaisuus, jossa kolme pienempää lohkottavaa tonttia, ja toisen ostajan toiveet menivät edelle kun tarjoutui ottamaan kaksi tonttia. Rakennusalan ammattilainen kuulemma. No jaa, kovin ammattimaista kuvaa en hänen toimista itse saanut. Kun kaupat olivat jo hyvin pitkällä ja asiat mielestäni sovittu, niin sieltä todettiin että tonttikoot eivät olleetkaan ok. Jaaha, meidän pitäisi siis pystyä niistämään vielä tärkeitä neliöitä pois jo postimerkin kokoiselta palaselta. Ei ollut kuulemma osannut hahmottaa mittoja ison tontin kartasta, ja asia valkeni vasta kun kaupungilta saatiin koelaskenta. Voi, voi, toivottavasti varsinainen rakennusprojekti sujuu parempien mittausten tahdittamana… Toinen vaihtoehto lähikadulta ei ikinä ottanut tulta alleen kun emme saaneet tarjouksellemme vastinetta vaikka kuinka yritin. Hankala senkin suhteen että tuosta tontista ei ollut pyyntihintaa, kun myytiin joko yhdessä vanhan omakotitalon kanssa, tai erillisenä tonttina. Vain koko kiinteistölle oli kuitenkin hintapyyntö. Klassinen tapaus erimielisistä kuolinpesän osakkaista joilla ei akuuttia rahantarvetta ollut, sääliksi kävi jopa välittäjää.

Lopulta oli jäljellä kaksi tonttia Espoosta. Toinen jo pitempään keskusteluissa ollut pienempi rinnetontti, jossa purettava vanha mökki. Viime metreillä eteen tuli juuri sopivan kokoinen vanhan talon lohkottava takatontin puutarha jo rakennetulta ja idylliseltä alueelta todella hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja lähialueiden kiivaan rakentamisen myötä, entisestään paranevien palveluiden läheisyydessä. Tästä jälkimmäisestä, meidän uuden kodin paikasta, seuraavassa kirjoituksessa lisää.

-Ossi

Miksi rakentamaan?

Tänään koiran kanssa lenkkeillessä mietimme miksi oikeastaan päätimmekään lähteä rakentamaan taloa. Nykyistä asuntoa ostaessamme olimme laskeneet, että uuteen isompaan asuntoon muuttaminen voisi olla ajankohtaista noin viiden vuoden kuluttua. Nopeaa myyntiä varten emme olisi tehneet remonttia niin suurella hartaudella. Viime vuoden alussa Pohjois-Karjalasta kotiin ajaessamme Ossi heitti ilmoille ehdotuksen uuden isomman kodin etsimisestä. Minä aloin välittömästi googlailemaan isompia asuntoja. Nopeasti nälkä alkoi kasvaa ja rivitalon pätkät kotimme naapurustosta vaihtui pari- ja omakotitalojen katseluun laajemmin pk-seudulta. Asioista keskustellessamme huomasimme, että emme halua enää alkaa remontoimaan "vanhasta" uutta vaan hankkia valmiin paketin.

Kriteereiksi uudelle kodille oli asetettu seuraavia asioita:

• pk-seudulla
• uusi, rakennettu 2010 -luvulla
• minimissään 3 makuuhuonetta
• avarat oleskelutilat
• energiataloudellinen, pienet käyttökustannukset
• takka
• toimiva ja tyylikäs keittiö reilulla laskutilalla
• tilavat sauna ja kylpyhuonetilat
• kodinhoitohuone/kuraeteinen
• autokatos/-talli

kuva

Sopivia asuntoja etsiessämme löysimme Vihdistä meidän toiveitamme vastaavan talon. Talon tilat oli järjestetty hyvin ja pintamateriaalit olivat meille mieleisiä, vaikka talo oli rakennettu juuri vuonna 2010. Kävimme katsomassa taloa useaan otteeseen ja ihastus sitä kohtaan kasvoi aina. Kuitenkin minua kalvoi aina sieltä kotiin ajaessa pieni paha mieli ja haikeus. Olimme jo jättämässä tarjousta talosta, kun ahdistus iski oikeasti. Tajusin että Vihti on aivan liian kaukana kaikesta, etenkin minun sosiaalisesta elämästä. Minulla ei olisi Vihdissä yhtään mitään! Hieman dramaattisesti kysyin Ossilta, että kiinnitänkö puihin lappuja, joissa etsitään ystävää tositarkoituksella. Nyt ajan kuluessa myös Ossi on ollut ehdottomasti samaa mieltä kanssani. Onneksi "ahdistus" iski ennen mahdollisia kauppoja eikä, siinä vaiheessa, kun muuttoa tehdään.

kuva

Vihdin asunnon jälkeen kävimme katsomassa paria taloa Helsinki-Espoo-Vantaa akselilta. Joitakin mieleisiä emme ehtineet edes käydä katsomassa, kun ne oli jo myyty. Aloimme ymmärtää, että emme saa hinta-laatusuhteeltaan meitä miellyttävää valmista taloa haluamaltamme alueelta. Lopulta aloimme tulla siihen tulokseen, että saamme parhaiten toiveitamme vastaavan talon rakennuttamalla sen itse. Tästä alkoi armoton tontin etsiminen, joka kesti yli puoli vuotta. Tämän osuuden projektista on pitkälti hoitanut Ossi, joten hän saa kirjoittaa tontin etsimisestä tarkemmin seuraavalla kerralla.

-Juuli