sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Talopaketin pystytys

Projektin ehkä jännin vaihe (tai mistä sen tiedän kun ei ole vielä valmista) on varmaankin talopaketin pystytys. Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, päädyttiin talon suhteen valmiista tehdasolosuhteissa valmistetuista elementeistä rakennettavaan Jetta-taloon. Kun toimitusajankohtaa piirrettiin tilauspapereihin Jetan konttorilla Vantaalla marraskuussa, tuntui kaikki niin kaukaiselta. Nyt kun viikko 19 on jo ohi, niin parin päivän aikana näkymä tontillamme on pysyvästi muuttunut. Talo näyttää heti jo omalta itseltään.


Vaikka ahtaasta tontistamme, ja etenkin sen kapeasta sisäänajosta johtuen, elementtirekkoja ei saatu ihan suunnitelmien mukaan perille, niin kaikki seinät olivat parissa päivässä pystyssä. Pohjanmaalta reissaavien asentajien vietettyä ansaitut viikonloppuvapaansa saatiin talolle kattokin aluille kun kattotuolit nostettiin paikalleen ja asentajat naputtelivat päätykolmiot muotoonsa. Tässä vaiheessa yritin itsekin olla mahdollisimman paljon tontilla "apuna" ja muuten vaan fiilistelemässä. Näinkin kun talon jokainen seinä nostettiin paikalleen, ja homma oli kyllä varsin sujuvan oloista. Muutenkin asentajat olivat viimeisen päälle ammattimiehiä, ja kun asennustarkastus lopulta vastaavan mestarin valvovan silmän alla pidettiin, niin listalle päätyi poikkeuksellisen vähän asennusvirheitä. Hyvin meni siis.


Ruukin peltikaton asennus Sieviläisen urakoitsijan toimesta oli viimeinen talopaketin perusasennukseen kuuluva suorite, ja se oli niin nopeaa etten työkiireiden takia ehtinyt asennusta livenä edes nähdä. Jälki oli kehuttavaa, ja täytyy sanoa että tuo hiukan harvinaisempi keskiharmaan sävy kyllä hivelee omaa silmää. Naapurikin totesi että kun katselee auringonpaisteessa terassiltaan meidän saunarakennuksen kattoa niin tulee mieleen että merta katselisi mökillään. Vielä kun seinät saa valkoisiksi niin väri korostuu.


Saumattomasti asentajien poistuttua tontilta saapuivat Jetan hankkiman urakoitsijan työmiehet viimeistelemään korotusosia, kulmalistoja sekä tekemään valuvalmisteluja. Lisää styroksiroskaa siis, sitä kyllä tällaisella työmaalla riittää! Kun kerkeisi vaan jätteet sorttiasemalle ajaa. Meillä on onneksi todella lyhyt matka roskien kuljetukseen, mutta oman peräkärryn puuttuessa keikat ovat olleet vähissä. Välillä työmaa on ollut hävettävän sotkuinen. Siinä pitää ottaa itseään niskasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti