Honeymoon

Terveisiä paratiisista! 

Ollaan oltu reilu viikko reissussa, ensin 5 päivää Miamissa ja nyt torstaina saavuimme ihanaan Arubaan. Vielä viikko edessä rentoilua ennen arkeen palaamista!

Ihanaa Joulun aikaa!

Talokaupat

Tärkein hankinta projektin kannalta on nyt tehty; Talokaupat, eli sopimus sisustusta ja LVIS:ää vaille valmiista talopaketista. Heti alkuun oli selvää että talo tulee puusta, joka oli budjetin määrittämä valinta. Se, tuleeko pre-cut- vai elementtiratkaisuna, ei ollut selvää, eikä sillä vieläkään periaatteessa ole merkitystä. Valinta tehtiin muiden ominaisuuksien, kuin valmistustavan ohjaamana. Aivan projektin alkuun, henkisinä kivitalorakentajina, ajateltiin että suunnitellaan talo yksilöllisenä ratkaisuna ja palastellaan urakka pienempiin kokonaisuuksiin, jotta saadaan jokaiselle osa-alueelle mieluinen toteuttaja, 100 % mieluinen lopputulos ja vielä tässä vaiheessa kuviteltu merkittävä kustannussäästö. Kun projekti eteni konkreettisemmaksi, lisää tietoa rakentamisesta ja sen vaativuudesta saatiin, ja kun talokauppiaiden kanssa jutustelut menivät vakavimmiksi, niin huomattiin että yksinkertainen on urakkasopimuksissa ja toteutuksessa kaunista. Jossain vaiheessa harkittiin ainakin minun suunnalta myös vakavasti ihan avaimet käteen- toimitusta (mitä sanan varsinaisessa mielessä ei ole olemassakaan). Lopulta kuitenkin pintamateriaalien ja tuotteiden valikoimat osoittautuivat liian suppeiksi. Totta kai melkein kaiken voi vaihtaa rahalla, mutta siinä se avaimet käteen- ratkaisun taloudellisuus sitten katoaakin. Kunniamainintana pitää sanoa että Sievitalon muuttovalmiin pintamateriaalivalikoima oli yllättävänkin kattava ja laadukas, ja olisi varmaan itselleni riittänyt. Mitä nyt kiintokalustetoimittaja sattui olemaan sieltä tuntemattomammasta päästä eteläsuomalaisille.

Keskustelut sinnikkäimpien talokauppiaiden kanssa (myös oma talotoimittajamme) aloitettiin jo kesällä 2015. Juuli on erityisen iloinen siitä esitemateriaalin määrästä mitä pöydillä ja lattioilla lojui… Varsinainen kilpailukierros käytiin maratoonina kesäkuun alun ja lokakuun lopun (lomakuukausi pyhitettiin kyllä) välillä tänä vuonna. Tarjoukset pyydettiin omien suunnitelmien, jotka siis itse piirsin, pohjalta yhteensä seitsemältä talotoimittajalta. Mukana oikeastaan kaikki, joista oli jossain suhteessa muodostunut positiivinen kuva sinä aikana kun rakentamista suunniteltiin, ja jotka ylipäänsä haluavat talon asiakkaan omista suunnitelmista toteuttaa (yllättävän moni firma nykyjään) ja joilla talous on edes jossain määrin vakaalla pohjalla. Jälkikäteen mietittynä keskustelukumppaneiden määrä oli aika iso ja jo siksi vaati reilusti aikaa, mutta positiivisena puolena se että monesta keskustelusta jäi aina jotain vinkkiä tai mietittävää käteen, kun näissä myyntihommissa on monta rautaista ammattilaista joilla on itse rakentamisestakin mittavaa kokemusta. Loppusuorallakin oli vielä 3-5 toimittajaa, tosin riippuu miten loppusuoran määrittää, joka sekin oli lukumääränä liian monta toiselle vastaava mestari- ehdokkaalle. Hänen palveluksistaan kieltäydyttiin hyvistä suosituksista huolimattakin, kun päätettiin että joltain näistä talofirmoista tilattaisiin toimitus korkeintaan sisustusta vaille valmiina, sekä ilman LVIS-urakointia. Meidän valitsemamme vastaava oli enemmän kuin valmis auttamaan laajemmassakin kilpailutuksessa, sekä jatko urakoiden tekijöiden kartoittamisessa, ja urakkasopimuksissakin. Erittäin tärkeitä asioita ensikertaa rakennuttavalle, jos ei siis halua muuttovalmista.

Designtalo ja Sievitalo olivat mukana sen mielikuvan vuoksi, että nämä pystyisivät hinnan suhteen tiukimmin kilpailemaan. Varmasti muuttovalmiina kyllä, mutta kun pakettia lähti karsimaan niin se etu jäi näennäiseksi tai jopa olemattomaksi. Kastellista odotettiin meidän talon todennäköistä toimittajaa, olihan meillä lähipiiristä useampikin heitä suositteleva, ja Juulin isälläkin kokemusta heidän tuotteiden kasaamisesta. Tällä kertaa kuitenkin surkea myyntityö vei mahdollisuudet ja armottomasti kilpaillussa markkinassa en kokenut että kannattaa ensimmäistä myymälää kauempaa lähteä palvelua etsimään. Samitalosta sai heti vahvan kuvan ja heidän myyntiään hoitikin jo kuvailemani kaltainen asiat osaava kokenut kaveri. Tyypillinen tuote mitä he kuitenkin myyvät ja haluavat myydä, on säältä suojaan rakennettu talopaketti ilman perustuksia ja mitään sisähommia. Ei sinänsä ongelma, oltaisiin varmasti kaikelle puuttuvalle löydetty tekijät, mutta siinä se kuuluisa vaiva ja raha eivät olisi varmasti menneet optimaalisesti. Samitalolla oli tähänkin kyllä ratkaisu, mutta heidän yhteistyökumppaninsa hinnoittelu ja joustavuus jatkourakan sisällön suhteen ei ollutkaan enää niin timanttisella tasolla kuin Keijon toiminta. Vastaavalla laajuudella tarjosi myös Planiatalo, jonka myyjälle Artolle pitää antaa kyllä erityismaininta mahtavista neuvoista ja juttelutuokioista. Tällä kertaa ne eivät johtaneet kauppoihin kun vastapuolella oli epävarmempi ensirakentaja, mutta en kyllä jättäisi seuraavallakaan kertaa Artolta tarjousta pyytämättä! Näistä keskusteluista haaviin jäi mm. vastaava mestarimme, lopulta valittu LVIS urakoitsija, monta hyvää käytännön vinkkiä ja ensimmäisenä talotoimittajana luonnostasoiset kuvat, jotta päästiin ihailemaan omaa luomustamme edes hieman todellisuudentuntuisemmin.

Lopulta jäljellä oli Jetta-talo, ja heidän tarjouksensa ulkoa valmiista (pl. kattoturva ja sadevesijärj. & terassit) ja sisältä levyvalmiista talosta mukaan lukien LVIS yhteistyökumppaneidensa toteuttamana. Tätäkin toimituslaajuutta ehdittiin vatkata eestaas useampaan otteeseen ja lopulta LVIS ei tulekaan Jetta-talon kautta. Ei vähiten palvelualttiutensa ja kisakestävyytensä johdosta, tehtiin mielellämme kaupat Kiviluoman Juhan kanssa talopaketista, jonka uskomme myyjän sanoin olevan erinomainen sijoitus tulevaisuuteen hyvän lämmöneristävyyden ja tiiveyden (mittaus sovittu tehtävän ennen kun seinät laitetaan umpeen) johdosta. Myös heidän käyttämänsä yhteistyökumppanit (Perustava, Pihla ikkunat, Kaskipuu ovet, Ruukki katot, Tulikivi takka + OnPiippu, Puzer…) menevät läpi meidän tiheästä seulasta. Nyt on siis suurin osa tärkeistä yhteistyökumppaneista ja toimittajista valittu. Laitetaan vielä erikseen juttua jokaisesta niistä, mutta nyt keskitytään saamaan rakennuslupa sisään ennen vuoden vaihdetta.

Taloajatuksia

Etenkin Ossi on selaillut varmaan koko sen ajan kuin ollaan tunnettu eri talotoimittajien mallistoja etsien sitä unelmaa, joka joskus toteutetaan. Kun vihdoin tuli ajankohtaiseksi etsiä sopivaa talomallia meidän tontille ei molempia miellyttävää ratkaisua yhtäkkiä löytynytkään. Yhtenä päivänä Ossi olikin sitten piirtänyt talon pohjan yhdistelemällä muutaman eri talomallin elementtejä.

Talolle oli oikeastaan muutamia toiveita, joista ei haluttaisi tinkiä:

• 3 makuuhuonetta
• Erillinen talousrakennus, josta löytyy puulämmitteinen sauna
• Avoin ja avara olohuone- ja keittiötila
• Walk in -vaatehuone
• kodinhoitohuone ja kuraeteinen

Ei siis mitään kovin ihmeellistä, mutta nykyiseen asuntoon nähden luksusta. Esimerkiksi kodinhoitohuonetta meillä ei nykyisellään ole vaan pyykkihuolto on ripoteltu kylpyhuoneen ja vierashuoneen yhteyteen. Alkujaan olimme toivoneet, että saunarakennuksen yhteyteen olisi voitu rakentaa myös "anopin maja" eli pieni oleskelutila, johon olisi voinut tarvittaessa majoittaa vieraita. Se kuitenkin neuvottiin suosiolla jättämään pois suunnitelmista, kun sitä alustavasti rakennustarkastajalta tiedusteltiin.

Ensimmäinen versio Ossin piirtämästä pohjakuvasta oli siis ruutupaperille suunnilleen mittakaavaan piirretty "miehinen versio". Itse pyörittelin kuvaa hetken ja halusin siihen muutamia muutoksia käytännöllisyyden takia. Esimerkiksi kodinhoitohuoneessa ei ollut yhtään pöytätasoa, jonka minä näen ehdottoma edes lyhyenä pätkänä. Saunarakennuksessa taas ei ollut vessaa, joka minusta oli ihan ehdoton, vaikka se viekin tärkeitä neliöitä pukuhuoneesta ja suihkutilasta. Minulla oli myös omia näkemyksiä ikkunoiden sijanneista ja niiden ko'oista sekä keittiön järjestyksestä.

Tuon pohjakuvan ja muutaman muun ajatuksen kanssa lähinnä Ossi on käynyt kilpailuttamssa talotoimittajia kesäkuusta alkaen. Minä olen ollut välillä mukana viisastelemassa tai menettämässä hermoja, kun niissä tapaamisissa vain kesti ja kesti ja kesti.. Toki nämä päätökset on isoja ja niitä on hyvä vääntää ja kääntää tarkasti, mutta minun kärsivällisyydelle tämä oli ihan liikaa taas. Luotan kuitenkin Ossin arviointikykyyn tässäkin asiassa ja viisastelen sitten jälkikäteen, jos tarve vaatii :) Kauppa talotoimituksesta on nyt tehty ja Ossi saakin jossain vaiheessa avata siihen liittyviä asioita enemmän.

Meidän tontti

Tonttihan ostettiin jo toukokuussa, nyt siitä kuitenkin vähän tarinaa. 660 neliötä rakentamatonta maata Espoossa lähellä Helsingin rajaa, rakennusoikeutta 145 neliötä (e=0,22) + 15 % varastotiloille yms. Juuri sopivan kokoinen ja muotoinen tontti toteuttaa toiveemme 1-tasoisesta talosta. Pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää sopivaa tonttia suotuisilla perustamisolosuhteilla, ja tässä teimmekin kompromissin ja hyväksyimme sen että talo tulisi paaluttaa tontin pehmeän maakerroksen vuoksi. Meidän 1-kerroksisen puutalon tapauksessa pistepaino tosin on pienin mahdollinen, mutta paalutuksen lisäksi tuleva tuulettuva alapohja ontelolaatoilla toteutettuna osoittautui yllättävän arvokkaaksi. Tuleepahan ainakin hyvät ja varmat perustukset talolle.

Toinen tonttivaihtoehtomme loppusuoralla olisi ollut tämän vastakohta mutta tuskin pohjatöiltään yhtään edullisempi. Talo olisi pitänyt rakentaa kahteen tasoon rinteeseen toisen tason ollessa kellari, ja louhimiselta ei tuolla tontilla olisi voitu välttyä. Tonttitie olisi pitänyt rakentaa alusta lähtien ja louhia vesi-, viemäri- ja sähköliittymät sen alle. Nyt meillä on tonttitie suurilta osin jo rakennettu ja kaikki liittymät takatonttimme rajalle asti vedettynä.

Tontilla pystyy jo hyvin fiilistelemään kuinka poikkeuksellisen yksityinen ja näkösuojattu oleskelupihastamme ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee, kun talousrakennuksemme rajaa meidän ja etutontin pihat, ja takanamme on pieni puistoalue. Pohjoispuolelle ei tule kuin pieniä ikkunoita, ja etelässä tonttia suojaa ankarimmalta auringonpaisteelta komea vanha tammi. Saa nähdä kuinka monta noin kymmenestä omenapuustamme pystymme säilyttämään. Tai montako Juuli sallii säilyttää J

Tontin etsintä

Lähtökohtamme tontin etsinnälle oli joko äärimmäisen helppo tai harvinaisen sekainen, riippuu miten sitä katsoo. Emme olleet lyöneet lukkoon mitään tiettyä aluetta jolla se pitäisi sijaita. Omat työpaikkamme jotka sijaitsevat hyvin etäällä toisistaan Helsingissä ja Espoossa muodostivat ääriviivat jonka väliltä tuleva asuinalue olisi hyvä löytää. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelut lähellä olivat ehdottomia kriteereitä jo Juulin mainitseman Vihdin fiaskon jälkeen :) Vaadimme alueelta myös hyviä ulkoilumahdollisuuksia ja rauhallisuutta, johon olemme tottuneet nykyisessä asunnossamme. Tulevaisuuden kannalta hyvät koulut ja päiväkodit lähellä eivät olisi myöskään pahitteeksi. Näistä asetelmista lähdettiin.

Oma ensimmäinen ajatukseni oli tontti tutuilta lapsuuden nurkilta koillis-Helsingistä, alle 10 kilometrin päässä nykyisestä kodistamme. Kävinkin keväällä ja kesällä 2015 katselemassa useamman tontin alueelta, ja muutenkin kartoittamassa koiran kanssa kävellessä mieluisimpia katuja ja potentiaalisia tontteja. Juulin työmatka olisi kuitenkin pidentynyt entisestään ja olisi jo kohtuuton niin matkan kuin ruuhkienkin suhteen. Tarjontaa tonteista oli kuitenkin hyvin kun kyseessä oli vuoden otollisin ajankohta tontin myynnille. Saimme tästä hyvän vertailukohdan ja tavoitebudjetin rakennuspaikalle.

Sitten siirrettiin katseet jo aiemmin keskusteltuun Espooseen, josta kävimme jo valmiitakin taloja katselemassa. Ajattelin että kaikki kivet käännetään ja en ollut tyytyväinen hiljentyneen rakentamisen ja asunnon hintojen laskun aiheuttamaan tilanteeseen, jossa sopivia tontteja ei ollut juurikaan tarjolla. Syksyllä 2015 jaoin Laaksolahteen lehtisiä, jossa tarjouduttiin ostamaan tontti. Muutama yhteydenotto tuli ja keskustelujakin käytiin, mutta kauppoihin ne eivät edenneet. Samalla katsottiin tontteja myös eteläisestä Espoosta ajatuksella että Juulin työmatka olisi mahdollisimman lyhyt. Tarjontaa oli huomattavasti paremmin kuin pohjoisemmasta Espoosta, ja Nöykkiön 0,20 tehokkuusluvun kaava kiinnosti, koska se tarkoitti että samalla rahalla saadaan enemmän pihaa ja toivomamme yksitasoratkaisu istuisi siihen paremmin kuin tiiviille 0,25-0,30 kaava-alueelle. Alue tuntui kuitenkin molemmille oudolta eikä meillä ollut mitään kokemuksia sieltä tai tuttuja lähimainkaan. Muutaman tonttiesittelyn jälkeen siirrettiin katseet muualle, ei vähiten sen takia että jokainen tontti ko. alueelta oli isompi kokonaisuus johon myyjällä tarkoituksena löytää samaan aikaan useampi ostaja ja jättää tontin lohkominen sekä vanhojen rakennusten purkaminen ostajille. Tällaiselle tontin myyjälle ei jää usein muuta vaihtoehtoa kuin myydä grynderille. Pienellä rohkeudella voisi tontin jo kehittää itse ja ehkä saada parempaa hintaa ja ylipäänsä kauppaa aikaiseksi muidenkin kuin ammattirakentajien kanssa…

Näistä kokemuksista viisastuneena huomasimme, että samalla hintaa sai jo pienempiä tontteja nykyisen asunnon lähimaastosta. Budjetti oli siis peruuttamattomasti kasvanut alkuperäisestä :) Me olimme tuossa vaiheessa jo melkoisen kiintyneitä asuinalueeseemme, eikä suurempia syitä vaihtaa maisemaa ollut. Talvella tehtiin tarjoukset parista tontista kilometrin säteellä nykyisestä asunnosta, toinen viereisellä kadulla jokailtaisen koiran ulkoilutusreitin varrella. Ensimmäinen meni ohi kun kyseessä oli hankala kokonaisuus, jossa kolme pienempää lohkottavaa tonttia, ja toisen ostajan toiveet menivät edelle kun tarjoutui ottamaan kaksi tonttia. Rakennusalan ammattilainen kuulemma. No jaa, kovin ammattimaista kuvaa en hänen toimista itse saanut. Kun kaupat olivat jo hyvin pitkällä ja asiat mielestäni sovittu, niin sieltä todettiin että tonttikoot eivät olleetkaan ok. Jaaha, meidän pitäisi siis pystyä niistämään vielä tärkeitä neliöitä pois jo postimerkin kokoiselta palaselta. Ei ollut kuulemma osannut hahmottaa mittoja ison tontin kartasta, ja asia valkeni vasta kun kaupungilta saatiin koelaskenta. Voi, voi, toivottavasti varsinainen rakennusprojekti sujuu parempien mittausten tahdittamana… Toinen vaihtoehto lähikadulta ei ikinä ottanut tulta alleen kun emme saaneet tarjouksellemme vastinetta vaikka kuinka yritin. Hankala senkin suhteen että tuosta tontista ei ollut pyyntihintaa, kun myytiin joko yhdessä vanhan omakotitalon kanssa, tai erillisenä tonttina. Vain koko kiinteistölle oli kuitenkin hintapyyntö. Klassinen tapaus erimielisistä kuolinpesän osakkaista joilla ei akuuttia rahantarvetta ollut, sääliksi kävi jopa välittäjää.

Lopulta oli jäljellä kaksi tonttia Espoosta. Toinen jo pitempään keskusteluissa ollut pienempi rinnetontti, jossa purettava vanha mökki. Viime metreillä eteen tuli juuri sopivan kokoinen vanhan talon lohkottava takatontin puutarha jo rakennetulta ja idylliseltä alueelta todella hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja lähialueiden kiivaan rakentamisen myötä, entisestään paranevien palveluiden läheisyydessä. Tästä jälkimmäisestä, meidän uuden kodin paikasta, seuraavassa kirjoituksessa lisää.

-Ossi

Miksi rakentamaan?

Tänään koiran kanssa lenkkeillessä mietimme miksi oikeastaan päätimmekään lähteä rakentamaan taloa. Nykyistä asuntoa ostaessamme olimme laskeneet, että uuteen isompaan asuntoon muuttaminen voisi olla ajankohtaista noin viiden vuoden kuluttua. Nopeaa myyntiä varten emme olisi tehneet remonttia niin suurella hartaudella. Viime vuoden alussa Pohjois-Karjalasta kotiin ajaessamme Ossi heitti ilmoille ehdotuksen uuden isomman kodin etsimisestä. Minä aloin välittömästi googlailemaan isompia asuntoja. Nopeasti nälkä alkoi kasvaa ja rivitalon pätkät kotimme naapurustosta vaihtui pari- ja omakotitalojen katseluun laajemmin pk-seudulta. Asioista keskustellessamme huomasimme, että emme halua enää alkaa remontoimaan "vanhasta" uutta vaan hankkia valmiin paketin.

Kriteereiksi uudelle kodille oli asetettu seuraavia asioita:

• pk-seudulla
• uusi, rakennettu 2010 -luvulla
• minimissään 3 makuuhuonetta
• avarat oleskelutilat
• energiataloudellinen, pienet käyttökustannukset
• takka
• toimiva ja tyylikäs keittiö reilulla laskutilalla
• tilavat sauna ja kylpyhuonetilat
• kodinhoitohuone/kuraeteinen
• autokatos/-talli

kuva

Sopivia asuntoja etsiessämme löysimme Vihdistä meidän toiveitamme vastaavan talon. Talon tilat oli järjestetty hyvin ja pintamateriaalit olivat meille mieleisiä, vaikka talo oli rakennettu juuri vuonna 2010. Kävimme katsomassa taloa useaan otteeseen ja ihastus sitä kohtaan kasvoi aina. Kuitenkin minua kalvoi aina sieltä kotiin ajaessa pieni paha mieli ja haikeus. Olimme jo jättämässä tarjousta talosta, kun ahdistus iski oikeasti. Tajusin että Vihti on aivan liian kaukana kaikesta, etenkin minun sosiaalisesta elämästä. Minulla ei olisi Vihdissä yhtään mitään! Hieman dramaattisesti kysyin Ossilta, että kiinnitänkö puihin lappuja, joissa etsitään ystävää tositarkoituksella. Nyt ajan kuluessa myös Ossi on ollut ehdottomasti samaa mieltä kanssani. Onneksi "ahdistus" iski ennen mahdollisia kauppoja eikä, siinä vaiheessa, kun muuttoa tehdään.

kuva

Vihdin asunnon jälkeen kävimme katsomassa paria taloa Helsinki-Espoo-Vantaa akselilta. Joitakin mieleisiä emme ehtineet edes käydä katsomassa, kun ne oli jo myyty. Aloimme ymmärtää, että emme saa hinta-laatusuhteeltaan meitä miellyttävää valmista taloa haluamaltamme alueelta. Lopulta aloimme tulla siihen tulokseen, että saamme parhaiten toiveitamme vastaavan talon rakennuttamalla sen itse. Tästä alkoi armoton tontin etsiminen, joka kesti yli puoli vuotta. Tämän osuuden projektista on pitkälti hoitanut Ossi, joten hän saa kirjoittaa tontin etsimisestä tarkemmin seuraavalla kerralla.

-Juuli

Uudelle alulle uusi nimi..

Elämä on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon. Siksi onkin hyvä aika jättää jäähyväiset Ruvella -blogille ja aloittaa alusta uudella nimellä. Samalla mr O astuu mukaan ja tulee kirjoittamaan osan postauksista (varmaan ne tylsimmät ja samalla tärkeimmät).

60 neliötä lisää siivottava -blogi tulee siis kertomaan meidän perheen elämästä ja etenkin meillä edessä olevasta talon rakennuksesta. Tavoitteena on käydä läpi jokainen rakentamisen vaihe, niin iloineen kuin suruineenkin. Pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä ja huumoria tullaan varmasti tarvitsemaan, mutta sitähän meiltä onneksi löytyy :)

8 kuukautta

8 kuukautta aikaa viimeisestä postauksesta. Siinä ajassa on tapahtunut paljon ihania asioita, myös aika isoja muutoksia. Ehkä suurimpana se, että olen nykyisin onnellinen rouva N! Häistä on aikaa melkein 2 kuukautta ja silti lähes päivittäin palaan katsomaan kuvia ja videoita ihanasta päivästämme <3

Olemme myös tehneet ison hankinnan. Ostimme nääs tontin Espoosta ja rattaat pyörii jo sen eteen, että saisimme alkaa rakentaa ensimmäistä omaa taloamme. Rakentamisen myötä on aikomuksena herätellä tätä blogia henkiin. Yritän saada tuon AVIOmiehenkin innostumaan tästä hommasta niin, että se voisi kirjoitella osan postauksista :)