Kahdenlaisia perustuksia, paaluilla ja ilman

Blogi on ollut viime aikoina melko hiljainen, muutama pävitys vaan facebookin puolella viimeisen kuukauden aikana. Johtuisikohan siitä että meillä on rakentaminen lähtenyt nyt oikeesti käyntiin, ja tekemistä raksalla löytyy myös meille :) sekin vaihe on jo tullut että työmaata ei kutsuta enää tontiksi vaan ihan raksaksi!

Maatöistä kirjoitettiinkin jo lyhyesti, ainakin tarjouspyyntö ja suunnitteluvaiheesta. Ennen talopaketin saapumista meille urakoitiin kuitenkin talolle ja talousrakennukselle perustukset huhti-toukokuun taitteen vaihtelevissa keleissä. Tämä oli ensimmäinen työsuorite joka kuuluu meidän Jetta-talolta ostamaamme talopakettiin, joka huipentuu talon pystytykseen tehtaalla valmistetuista seinäelementeistä, ja päättyy siihen että aliurakoitsija viimeistelee rakennukset sisäpinnoilta levyvalmiiksi lattiavaluineen. Perustusurakan toteuttajana meillä oli Perustava Oy, jolla ainakin etelä-Suomessa on vankka jalansija isoimpana toimijana, ja sen kyllä ymmärtää kun todisti töiden täsmällistä toteutusta ja meidän asennusporukan ammattiylpeää työn jälkeä. Jopa yllättävän siistiä porukkaa olivat nämä kaverit, eivät tippuneet ruuvit ja naulat solkenaan taskuista, ja omat roskat päätyivät asiallisesti pusseihin. Ei mikään itsestäänselvyys kun kuunteli vastaavan tarinoita kilpailijoiden sankareista joilla unohtuu työkalutkin hankeen kun hommat on paketissa ja työmaa vaihtuu...

Jo tonttia valitessa oli melko selvää että pohjatyöt sekä perustukset tulisivat tavalla tai toisella melko kalliiksi, kun täydellisiä tontteja ei hyvillä paikoilla ole enää olemassa. Vanhan talon purkamiselta vältyttiin. Louhinnoilta vältyttiin myös kokonaan. Meidän kirouksena oli sitten savinen pehmeä maaperä, joka tarkoitti runsasta maanajoa tontilta sekä sitä että perustukset olisi tehtävä arvokkaampana ratkaisuna tuulettuvalla alapohjalla, ja ei minkään puukehikon varaan, vaan vakaasti betonisten ontelolaattojen päälle. Koko homma ankkuroidaan vajaan viiden metrin syvyydessä olevaan kallioon teräspaaluilla. Itselle yllätys oli kun aina sanotaan että paalutus maksaa maltaita, niin kyllä ne ontelot sen isoimman loven budjettiin tekivät. Mutta tuo oli selvää jo kun kyselin perustuksista ja paalutuksista erillisinä urakoina tarjouksia ennen kuin päädyttiin Jetan laajempaan kokonaisuuteen. Talousrakennus sijaitsee tontilla kohdassa, jossa kallio oli maaperätutkimuksen mukaan lähempänä maan pintaa, paikoin alle metrin syvyydessä. Siksi tuo päätettiin tehdä päärakennuksesta poiketen maanvaraisilla perustuksilla kaivaen kallioon asti auki, ja täyttämällä sekä tiivistämällä sorapatjaa alle. Säästihän tuossa onteloiden hinnan, mutta taas aikamoinen kuoppa tuli tontille ja maata riitti pois ajettavaksi. Myös perustustapalausunto oli uusittava kun siinä kehoitettiin tekemään rakennukset tuulettuvalla alapohjalla. On se rakentaminen byrokraattista. Ja tienistin paikkaa monelle erityisasiantuntijalle ;) mutta kiitettävällä vasteajalla ja asiallisella meiningillä meitä palveli Uudenmaan Pohjatutkimus.

Lopputuloksena ollaan talon huomaamattomaan selkärankaan - perustuksiin - erittäin tyytyväisiä. Muotit oli tosi siististi tehty ja valu onnistui ilman turhia ilmakuplia pinnassa. Kyllä ammattilaisen työnjäljen näkee ja erottaa. Perustukset menevät helposti sellaisenaan, eivät vaadi pintaansa mitään peitteeksi. Pieni järkytys oli edessä ihan lopuksi kun autokatoksen pitkän seinän muotit oli viimeisiksi töiksi purettu pois. Seinä näytti paljaalla silmällä melko kierolta. Tuota mittailtiin sitten monesta kulmasta vastaavan kanssa ja se täytti kuitenkin täysin laatustandardit. Nyt kun seinä on jo siinä päällä, niin mitään ei pienestä heitosta ole näkyvissä. Vankkojen perustusten päälle on hyvä taloa pystyttää!

"Miten teidän rakennus etenee?" - "ööööö...."

Viimeiset postaukset täällä ovat olleet Ossin käsialaa. Yksinkertaisesti tämä johtuu siitä, että minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa tämänhetkiseen rakennusvaiheeseen. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, en edes tiedä mitä tontilla tapahtuu minäkin päivänä ja mikä rooli niillä asioilla on lopputulokseen.

Meillä koko rakennusprojekti on oikeastaan ollut enemmän Ossi-vetoinen. Olen siitä todella kiitollinen, koska minulla olisi mielenkiinto koko hommaan loppunut, jo ennen kuin kilpailutettiin talotoimittajia. Tiedän myös, että voin täysin luottaa siihen, että hommat sujuu ja toisaalta taas jos ei suju, niin voidaan miettiä ratkaisuja yhdessä. Olen aika varma, että Ossi tulee säästämään hommassa pitkän pennin,kun jaksaa kilpailuttaa, vertailla hintoja ja tinkiä. Minä en jaksaisi sitäkään.

Ossi on käynyt tontilla lähes jokapäivä tsekkailemassa töiden etenemistä, tapaamassa urakoitsijoita ja vastaanottamassa tavaraa. Itse taas pyörähdän siellä pari kertaa viikossa moikkaamassa mielettömän ihanaa naapurin rouvaa ja hämmästelemässä miten hemmetin pieneltä se talon pohja näyttää. Jokakerta Ossi vakuuttelee minulle, että kun huonejärjestelyt on tehty ja pinnat alkavat näyttää valmiimmilta, myös tila tuntuu erillaiselta. Toivottavasti niin, koska en tosiaan tiedä miten kaikki kamat saataisiin mahtumaan nyt tavallisen kaksion kokoiselta näyttävään taloon.

Välillä oikein hävettää miten pihalla sitä voikaan olla elämänsä isoimmasta rahallisesta sijoituksesta. Isi soittaa kerran-pari viikkossa ja kysyy miten hommat etenee. Hän on saanut hyvin ohuen, kiertelevän ja kaartelevan vastauksen, kunnes Ossi ottaa mielellään myös nuo puhelut vastaan ja kertoo missä mennään. Ajattelin kyllä kokeilla skarpata tässä asiassa piakkoin, että voin sitten asiantuntevasti esitellä taloa ja sen rakentamisen vaiheita kaikille lukuisille raksavierailijoille, joita meille tulee käymään.

Uskon hartaasti, että kiinnostus lisääntyy sitä mukaan, kun tulee valmista. Välillä tulee selailtua sisustusjuttuja, tapetteja, maalien sävyjä yms. Näidenkin hankintojen suhteen uskaltaisin luottaa Ossin makuun, mutta parempi se on olla mukana varmistelemassa, että priimaa tulee. Ne, kun on sitten ne näkyvät osat talossa.

Ensi viikolla tulee kuulemma talopaketti eli ne ulkoseinät. Seuraavalla viikolla asennetaan jo jotain kattoa (en ihan ymmärtänyt mitä). Antaa Ossin jatkaa näitä postauksia vielä hetken aikaa ennen, kuin meikä alkaa kertoa millaisia kalusteita on haaveissa hankkia.

Maatöiden kilpailutus - urakkaa vai tuntityötä

Maatyöt ja niiden tekijä on yksi projektin keskeisimmistä osa-alueista, mutta sen valinta jäi meillä aivan viime tippaan. Odoteltiin ehkä turhankin pitkään että saataisiin perustussuunnittelusta konkreettisia tuotoksia tarjouspyyntöjen tueksi. Maatöiden teettäminen urakkana vs. yksikkö/tuntihintaisena on kiihkeä keskustelunaihe muissakin rakennusblogeissa ja Facebookin Raksakimppa-ryhmässä, johon muuten älysin liittyä vasta tässä vaiheessa kun suurin osa valinnoista yhteistyökumppaneiden suhteen oli jo tehty. En tiedä onko sattumaa vai ei, mutta melkein kaikki valitsemistamme avainhenkilöistä ja yrityksistä olivat myös raksakimppalaisten gallupeissa parhaat arviot saaneita, ja sehän luo uskoa tulevaan :)

Itse päädyimme teettämään maatyöt yksikköhintaisina, mutta pyysin myös vertailukohdaksi yhden tarjouksen urakkana. Jotain kertoo varovaisesta budjetoinnistamme (itse olisin hieman rohkeamminkin arvioinut, mutta näissä kyllä kannattaa kokenutta vastaavaa kuunnella) että tuo urakkatarjouskin (sisältäen kaikki työt ja tarvikkeet) oli alle budjetoidun. Tarjoukset pyydettiin lopulta Kaivuripalvelu Isomäeltä, Moiskilta, M&R Vaulamolta ja Vihdin PR-Rakennuksesta. Myöhäinen aktivoituminen ja sesonkiaika rajasi pois Maarakennus Elgin, jolta tarjous olisi ehdottomasti myös pyydetty, mutta heillä kalenteri oli jo täynnä. Muutenkin näiden isompien hommien tarjouspyynnöissä olen hyväksi toimintatavaksi havainnut että ottaa ensin sen ajan että soittaa firmaan, ja tiedustelee kiinnostusta, ja vasta sitten lähettää sähköpostia. Ei jää niin helposti asiat ilmaan ja epäselviksi. Tästäkin huolimatta varmaan kiireiden vuoksi Vaulamolta ei ikinä tarjousta saatu, ei urakkana eikä tuntihinnalla. Lopullinen valinta oli melko helppo, kun päätös siitä että riskivaroja ei urakoitsijalle makseta kokonaisurakan muodossa, vaan mennään yksikköhinnoittelulla, oli tehty. Varsinaisissa yksikköhinnoissa erot tarjoajien välillä olivat häviävän pieniä.

Isomäki saatiin tähän kiinnitettyä vaikka ilmeisesti tiukkaa teki aikataulun sovituksessa. Ei varmasti haitannut että on hyviä tuttuja meidän vastaavan, joka muuten toimii meillä myös ulkopuolisten töiden kvv-vastaavana, kanssa. Kukas nyt ei hommia haluisi hyvien ja asiallisten tuttujen kanssa tehdä. Maanrakennusvaiheessa pitää tehdä monenlaista tarvikehankintaa, ja hyviä vinkkejä sain alaa hyvin tuntevalta tuttavaltani jolla itsellä sama vaihe projektissa takana viime kesänä. Hänellä sama urakoitsija, mutta kilpailutti ko. tarvikkeet useammalla toimijalla, ja liputti Meltexin puolesta. Mutta itse kun en tilauskokonaisuutta edes hahmota, niin Jarin ehdotuksesta avattiin tili Klaukkalan K-Rautaan, ja hän haki aina tarpeen mukaan tavaraa ennalta sovitun alennushinnaston mukaisesti tontille, jossa ei ylimääräistä tilaa varastoinnille tosiaan ole. Meille erittäin toimiva ratkaisu, ja hintoja jälkikäteen verratessa ei myöskään kallista vaivattomuutta tuo ollut.

Vaikka kokemusta ei onneksi huonosta maaurakoitsijasta vertailukohdaksi ole, niin täytyy kyllä hehkuttaa Jarin meininkiä joka suhteessa. Työt alkavat viimeistään seiskalta, jolloin on jo sovitusti putket, kaivot ym. muut tarvikkeet rautakaupasta haettu, turhilla (tuumaus)tauoilla ei aikaa projektia tarkkaan seuraavan naapurin rouvan mukaan vietetä, kaikki logistiikka on viimeisen päälle mietitty maanajoineen, ja kun aikaa autojen välillä on kaivurin hytissä istua niin sekin käytetään meidän suunnitelmien läpi käymiseen, joista kokeneena kettuna hän löysikin pari korjattavaa asiaa. Vahva suositus Isomäelle siis. Kun tätä kirjoitan niin isoin työ onkin jo tehty ja maanrakentaja palaa tontille vain tekemään täytöt sekä patolevyjen asennukset joista myös sovittiin, kun ei tuo rakennushomma omaa ydinosaamista ole... Toisessa postauksessa sitten lisää itse maatöistä ja niiden etenemisestä.

LVIS urakka ja suunnittelu

Isoimmasta ja monella tapaa tärkeimmästä investoinnista projektissa, eli talopaketista onkin jo kirjoitus tehty, mutta nyt jokunen sana siitä miten päädyttiin valitsemaan Spigot Oy LVIS urakoitsijaksemme ja saman kokonaisuuden suunnijaksemme, eli varsin avaintekijäksi. Kuten talopaketin suhteen kävi jo selväksi, haluan tehdä isot valintani järkiseikkoihin perustuen ja suurella harkinnalla & kaikki kivet kääntäen. Tässäkin meillä oli periaatteessa "valmis" paketti tarjolla kun alkuperäisissä Jetan tarjouksissa mukana pyöri sähköt tehtynä heidän hovihankkijallaan pohjois-Suomesta, sekä LVI-puoli yhdellä heidän yhteistyökumppaneistaan lounais-Suomesta. Näissä toimijoissa ja heidän tarjoamissaan urakkasisällöissä ei sinänsä mitään vikana ollut, mutta itseä mietitytti kyllä suunnittelun sujuvuus maantieteellisen etäisyyden hankaloittamana sekä pitihän sille saada vertailukohtaa.

Tarjouksia kyselin aika monelta pienemmältä urakoitsijalta ja pääasiassa niin että sähköt yhdestä paikasta, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtohommat yhdestä paikasta sekä maalämpöurakka tästä vielä erikseen. Ja suunnittelut tietenkin olisi hommattu vielä eri toimijalta/toimijoilta. Tämä varmasti olisi ihan toimiva malli jos ymmärtäisi enemmän näiden lajien päälle ja osaisi aikatauluttaa/manageerata tämän kokonaisuuden eikä sössisi urakkarajojen kanssa. Kaikesta edellämainitusta en ollut itseni kohdalla ihan niin varma. Ehkä sitten kun uskallan talopaketinkin pilkkoa pelkäksi materiaalitoimitukseksi, ja perustukset, paalutukset, lattiavalut, väliseinät, ovet, ikkunat ym. ym. erikseen muilta toimijoilta. Ehkä seuraavan talon kohdalla... ;)

kuva

Nyt koettiin tosiaan että kun hinta on kohdillaan (ostamani paketti oli selvästi halvempi kuin mitä Jetan yhteistyökumppaneiden kautta olisi maksanut, vaikkakin varmasti jostain muualta palastellen vielä parempaan hintaan olisi saanut) ja laatuvaikutelma sekä referenssit kunnossa, niin mieluummin yhden toimijan kanssa urakasta sovittiin. Viime metreille ajateltiin että maalämpöurakka porakaivoineen ja lattialämmityksineen otetaan tosin alan erikoisliikkeestä. Tarjoukset saatiinkin Kodikaslämmöltä/Umenilta, LämpöYkköseltä, Tom Allenilta ja ennakkoon parhaat lähipiirin suositukset saaneelta Lämpödiileriltä. Kovasti kilpailtu ala näköjään, kun erot toimijoiden välillä ihan häviävän pienet niin samanlaisilla sisällöillä kuin eri valmistajien pumpuilla voikin vaan olla. Kahden ensimmäisen myyjällä oli kova draivi ja halu clousata kaupat, sellaisesta asenteesta ei voi olla pitämättä. Lopulta pumpun merkki oli hyvin ohjaava tekijä, ja kun Diileri (luotettavin asiantuntemus) sekä Spigot molemmat tarjosivat Niben laitteita niin nuo kaksi olivat täysin verrattavia. Molemmilla myös saman valmistajan, eli LK-Systemsin lattialämmityssarjat joissa muuten tyylikkäimmät näkemäni termostaatit. Niistä varmasti myöhemmin lisää Juulin sisustuspostauksissa. Urakan laajennuksella koskemaan myös lämmön tuotanto ja -jako saatiin yhteistyökumppanimme myyjä yrittämään parhaansa ja monen veivauksen jälkeen tehtiin kauppaa laajimmalla mahdollisella sisällöllä. Spigotin toiminnassa tarjousvaiheessa kiitettävää oli myös jousto sisältöjen ja tuotteiden suhteen. Päädyimme lopulta ottamaan tarjotun Valloxin ilmanvaihtokoneen, mutta kyselemäni ulkomitoiltaan pienempi Swegon Casa W4 olisi myös onnistunut yhtälailla. Vesikalusteet saatiin jättää tarjouksen ulkopuolelle ja muualta metsästettäviksi, niistä läpinäkyvä hyvitys tarjoukseen. Asennus kuuluu kyllä. Nämä pari asiaa mitkä teettivät omien kokemuksien mukaan monelle muulle firmalle henkistä ongelmaa.

kuva

Suurin mietinnän paikka tuli suunnittelun suhteen. Itsekin asiaa aluksi pohdin niin että luonnollisesti suunnittelu ja toteutus haluttaisiin pitää erillään, mutta siinä myös päädyttiin yhden pysähdyksen taktiikkaan. Suunnitelmat laati Spigot. Ja täytyy sanoa, että vaikka suunnitelmia ei käsi kädessä suunnittelijoiden kanssa laadittukaan vaikkakin kundit istuvat ihan kehä III:n tuntumassa, ja maantietellinen etäisyys ei siten tässä vaikuttanut, niin suunnittelutyölle on annettava kiitosta. Päivitykset (joita sähkösuunnitelman suhteen ainakin väistämättä tuli ajan myötä) saatiin kuviin nopeasti ja tarkasti palveluasenteen ollessa kohdillaan. Nyt vielä kun urakkaporukka osoittaa samanlaista asennetta ja taitoja, nin voi olla vain tyytyväinen valintaansa.

Sauna vol. 1

Se tapahtui taas. Ostettiin kiuas varastoon, IKI-kiuas. No tällä kertaa kevätmessuille mennessä olikin tarkoitus käydä tunnustelemassa tarjouksia kyseisen valmistajan osastolta, ja nyt se kiuas kyllä tullaan lopulta asentamaankin meidän saunaan. Itse messuilla ei kauppa käynyt. Toiveissa oli että esittelymallina olisi juuri meidän himoitsema Kivi-IKI T600 kiuaspiipulla. Viime kerralla näyttelykiuas kannettiin kivineen kotiin, mutta nyt odotettiin että myyjä laskee reilun tarjouksen myöhemmin. Ja näinhän hän teki. Nyt on kiuas ja piippu kaikkine läpivienteineen ja asennustarvikkeineen valmiina ennen kuin saunan seinätkään on pystyssä.

Kiukaan ja piipun valinnassa piti olla tarkkana, että ei tule ostettua yhdistelmää joka ei sovi yhteen, tai että ne eivät vain täytä laatuvaatimuksia. Vastaava mestarimmekin pyysi hyväksyttämään valinnat hänellä ennen kuin ostoksia tehdään. Harkkohormin kanssa palokaasujen lämpötilat eivät ole ongelma, mutta valmispiippuja löytyy monenlaisia. Suojaseinämät kiukaan ympärille suunnittelemalla sai myös pisteitä rakennusvalvonnasta, ja lisäähän se turvallisuutta saunassa liikuttaessakin, ja pienentää myös suojaetäisyyksiä.

kuva

Saunaan tullaan muutenkin panostamaan uudessa talossa, ja eihän se parempaa voisi ollakaan kuin aito puusauna erillisessä rakennuksessa pihan perällä. Saunasta pääsee kätevästi terassille joka lopulta laajennetaan tarpeeksi isoksi että sinne mahtuu toinen hieman nopeammin lämpenevä rentouttaja eli ulkoporeallas. Kiuas on näyttävä, ja ison luukun läpi leimuavat liekit valaisevat varmasti tunnelmallisesti koko pesuhuoneen ja saunan pukuhuoneen. Ideana olisi että puiden täydennystarpeen näkisi avoterassille, ja jopa talon lasikuistillekin asti kun linja on suora lasisten ovien läpi. Näin sen olen ainakin visioinut. Saunaan valoisuutta ja tiloihin avaruuden illuusiota tuo saunan puolilasiseinät.

Saunan valaistus hoidetaan kuiduilla, jotka todennäköisesti asennetaan ylälauteiden selkänojista ylös osoittamaan, sekä ylälauteen alta alaspäin valaisemaan. Lauteita ja laudemallia ei ole vielä valittu. Vain se on selvää, että väritys tulee olemaan musta ja hämyinen. Pesuhuoneeseen saa eri valaistusasetuksia, kirkkaammista LED-spoteista tunnelmallisempaan epäsuoraan valoon LED-nauhojen kautta, jotka sijaitsevat suihkujen takana katossa. Mitään hälinöitä saunalle ei kaivata kaiuttimineen tai telkkareineen, mutta saunajuomille pitäisi joku ratkaisu saada pukutilaan. Sähköjä siellä on varauksina tarpeeksi.

Naapureiden ystävällisellä suostumuksella saatiin ylipäänsä tämä erillinen sauna jotenkin järkevästi sijoitettua. Se on metri rajasta, ja rauhoittaa mukavasti molempien piha-alueita. Saunamatka on tosiaan lyhyehkö, n. 9 metriä, mutta mukavuuden vuoksi saunan pukuhuoneen yhteyteen mahdutettiin pieni wc. Mökkitunnelmaa ja tässä hankkeessa harvinaista kustannussäästöä saadaan paneloimalla suurin osa seinistä pukuhuoneessa ja wc:ssä. Laattavalinnoista sitten myöhemmin kun ollaan ne käyty lyömässä lukkoon Laattapisteellä.

Rakennusaikataulusta

Nyt kun on jotain konkreettista jo tekeillä, eli maatyöt käynnissä niin uskaltaa muutaman sanan aikataulustakin jo kirjoittaa.

Eli tontin raivauksella aloitettiin vko 12 lopulla ja maatyöt jatkuvatkin aina viikolle 16 asti jossain määrin, jonka jälkeen Perustava tulee tontillemme perustuksia tekemään. Sitä ennen asuinrakennus tullaan kyllä paaluttamaan jo viikolla 15 ennen pääsiäisen pyhiä.

Jetta-talon talopaketti saapuu viikolla 19 toukokuussa. Itse pystytyshän pitäisi olla nopeaa hommaa elementeistä ja odotetaan katon olevan pään päällä vielä seuraavan viikon aikana. Niin olohuoneessa kuin saunassakin... Lattiavalujen pariin pitäisi päästä toukokuun loppupuolella ja sen kuivumisaikahan on korkeimman kädessä. Siitä sitä kesän ajaksi siirtyykin painopiste sisähommiin kun väliseiniä naputellaan paikoilleen sekä Spigotin asentamaa tekniikkaa niiden sisälle ja kattoon.

Sisustushommia (ei sentään vielä huonekalut, mutta sisustusmateriaalit) pääsee Juulikin ihmettelemään sitten kesälomien jälkeen kun kesä kääntyy syyspuolelle. Niihinkin hommiin olisi jo urakoitsija valmiina, mutta siitä tuonnempana lisää. Näillä näkymin marraskuussa voisi olla muuttovalmista ja sehän täyttäisi perinteisen kriteerin, jouluksi kotiin.

Seuraavana olisi kyllä aiheellista laittaa tämä meidän hienosti yli 4 vuotta palvellut rivarikolmio myyntiin ja uusien onnellisten omistajien käyttöön. Sen myynnin tuloksekas onnistuminen on koko projektille tietysti myös tärkeää. Oma (positiivinen) ongelmansa tulee sitten olemaan että mistä passeli vuokrakasarmi meille ja tavaroille väliajaksi.

Kohta alkaa tapahtua!

Ollaan oltu kiinteistönomistajia kohta vuoden verran, kaupat tehtiin toukokuun alussa mutta sovittiin jo huhtikuun alussa viime vuonna. Sen jälkeen tontilta katsoen melkein mitään edistystä ei ole tullut. Omenapuutkin nököttävät vielä paikallaan mutta eivät kauaa... Paljon on suunnittelua tehty ja aikaa käytetty, mutta eihän se tunnu missään kun konkeettista ei ole tapahtunut. Mitä nyt lukuunottamatta muutamaa puutolppaa Kaupungin toimesta tontille lyötynä osoittamaan tulevien rakennusten paikkaa. Sekin hauskuus maksoi muuten yli tonnin. Taas hyvä esimerkki siitä mihin rahat vaan hupenevat rakentaessa.

Ensi maanantaina, maaliskuun viimeisellä viikolla ja kevään kovasti tehdessä tuloaan, saapuu vihdoin maanrakennuskalusto tontille, ja alkaa oikeasti tapahtua. Meidän maatyöt tekee niin vastaavan mestarin, kuin kollegani suosittelema Kaivuripalvelu Jari Isomäki Nurmijärveltä. Meillä on ohjelmassa normaalien talon pohjien lisäksi naapurin viemäriputkien metsästystä ja linjausten muutosta kulkemaan uusien rakennusten ohi tontimme läpi. Ilmeisesti meidän pienen talousrakennuksen altakin pitäisi kaivaa useampi rekkakuorma maata kun päätettiin tehdä se maanvaraisena, eikä paaluttaa niin kuin asuinrakennukselle tehdään.

Kun ei vuoteen ole tontilla näkyvää tapahtunut niin tuntuu epätodelliselta että 6 viikon päästä siinä seisoo jo talo pystyssä ja kattokin päällänsä. On se rivakkaa tuo elementeistä rakentaminen. Hiukan vaan kylmää kun pitäisi tuohon lyhyeen jaksoon ajoittaa jos minkälaista tekemistä eri toimijoiden toimesta. On maaurakoitsijaa, vesilaitosta, sähkölaitosta, sähköurakoitsijaa, paaluttajaa, perustusurakoitsijaa... Talotoimittajaa unohtamatta! Kohta sitten lunastellaan niitä lupauksia ketterästä ja asiantuntevasta talopaketin asennuksesta. Viime syksynä olin yhtä vastaavaa Jetan pystytystä Vantaalla katsomassa. Hienosti meni. Toivotaan että ykkösketjun miehet ilmestyvät myös Espooseen ettei tarvitse heti lähteä hermojaan menettämään :)