Joululoma Khao Lakissa vol.2

Räntäsateen keskeltä on ihana palata jouluiseen Thaimaan lomaamme. Viime kerralla kerroinkin mm. meidän hotellista ja similanin saarten retkestä. Postauksen löydät tästä :)

Teimme matkamme aikana tosiaan pari retkeä, joista toinen sijoittui Khao Sokin viidakkoon. Tälle retkelle lähdettiin 26.12.2014. Erikoisen tästä päivästä teki se, että tasan 10 vuotta aiemmin tsunami tuhosi mm. Khao Lakin lähes kokonaan ja samalla myös moni suomalainen kuoli, tai menetti läheisiään. Palataan tähän vielä myöhemmin lisää..

Khao Sokin matkamme alkoi varhain aamulla ja oppaanamme toimi todella ammattitaoitoinen "Tanja". Meidän kanssamme retkeilemässä oli 8 muuta turistia, onneksi koko poppuu oltiin melko rennolla meiningillä liikenteessä, ettei mm. sade hirveästi lannistanut.

Ensimmäisenä ajoimme noin puolentunnin matkan paikallisille markkinoille, josta olisi löytynyt mm. edullisia mausteita. Kalan ja muiden ällöjen ruokien hajut saivat minut lähes oksentamaan, joten kiersimme korttelin ympäri poikkeamatta markkinatelttaan.

Markkinoiden jälkeen lähdimme kohti korkeuksia ja toinen pysähdyspaikkamme oli elefanttisafari. Safarin aikana norsu kulki suhteellisen kapeaa ja jyrkkää kinttupolkua viidakossa. Välillä jännitti melkoisesti! Meidän kamera ei halunnut toimia yhteistyössä tänä päivänä, joten kuvat on enemmän tai vähemmän huonoja :(

Norsuilujen jälkeen menimme nauttimaan lounasta vielä korkeammalle viidakkoon ja sen jälkeen alkoi kanoottiretki jossain kansallispuiston joella. Kanoottimatkan aikana satoi ihan mielettömän paljon ja välillä meinasi tulla hieman kylmä. Kastumisvaaran takia, tuolta ei otettu yhtään kuvaa. Kuitenkin maisemat olivat todella hienot ja nähtiin vähän apinoitakin :)

Kanoottireissun jälkeen kävimme tekemässä pikastopin apina temppeliin, josta suuntasimme takaisin hotelleille. Yhtä pariskuntaa tiputtaessa, oli hotellilla järjetön vilinä käynnissä. Thaimaan prinsessa oli tulossa majoittumaan hotelliin, joten turvatoimet oli ihan omaa luokkaansa. Tanja kertoi, että oli todella hyvä tuuri, että ehdimme prinsessan alta pois, koska tiet olisi suljettu hänen ajaessa niillä.

Päästyämme hotellille otimme pienet päiväunet ja jäimme odottamaan illan Tsunamimuistotilaisutta. Tilaisuus alkoi illallisella, johon oli katettu thaimaalaisia herkkuja usean ruokalajin verran. klo 20.00 illalla menimme meren rantaan, jonne sytytimme kynttilöitä tsunamin uhrien muistoksi. Samalla pystyi lennättämään taivaalle onnen lyhtyjä, oli upean näköistä kun taivaalla lenteli jopa satoja lyhtyjä samanaikaisesti.

Hotellissamme asui suomalainen _todella_ iäkäs pariskunta, joita alku matkastamme autoin suomentamalla hotelli infoa. Reissun kuluessa saimme kuulla heidän olleen Thaimaassa myös 10 vuotta sitten, jolloin molemmat olivat saaneet kokea tsunamin. Rouva oli saanut ensimmäisen aallon tultua kiinni jonkin rakennuksen katosta, jossa oli saanut pidettyä itsensä kunnes apua oli tullut. Hän oli jo luullut menettäneensä miehensä kunnes viidakkoon saapuessaan he olivat löytäneet toisensa <3 Se kuinka mies oli viidakkoon päätynyt jäi minulle epäselväksi, mutta molemmat olivat todella kiitollisia paikallisille heidän auttamisestaan ja olivatkin palanneet Thaimaaseen joka vuosi tsunamin jälkeen. Pariskunta oli vielä lentokentältä ottaneet hoiviinsa jonkun yksinäisen pienen pojan, jonka olivat saattaneet takaisin kotiin. Kyyneleet kirposi silmiin viimeistään tässä vaiheessa, mutta heidän puheistaan paistoi vain kiitollisuus ja onni <3

Vielä monesti matkan jälkeen olen palannut miettimään tuota tarinaa ja miettinyt kuinka itse tulee valitettua monesti turhista asioista sen sijaan kun voisi olla kiitollinen siitä mitä on <3

Nyt siirrynkin ihanan viikonlopun jälkeen kiitollisena mahtavasta perheestäni rakkaan mieheni viekkuun katsomaan telkkaria <3